Ammatillisen koulutuksen rooli kasvaa kehitysmaissa – terveisiä Eye on TAMK viikolta

Tarja Juurakko-Koskinen Kambodzan koulussa opiskelijoiden kanssa vuonna 2016.
Tarja Juurakko-Koskinen Kambodzan koulussa opiskelijoiden kanssa vuonna 2016.

Pakolaisina elävien nuorten tulevaisuus riippuu pakolaisuuden aikana saadusta koulutuksesta. Kirkon Ulkomaanapu tarjoaa ammatillista koulutusta ja yrittäjyyskoulutusta, jotta nuoret pystyvät rakentamaan tulevaisuuttaan ja työllistymään jo pakolaisuuden aikana. KUA:n tarjoamassa ammatillisessa koulutuksessa pyritään siihen, että vastavalmistuneet pääsevät siirtymään suoraan työelämään.

Pelkkä kouluun pääseminen ei riitä tulevaisuuden turvaamiseksi, jos koulutus ei johda ammattiin. Siksi opinto-ohjaus ja työelämätaitojen opettaminen ovat yhä tiiviimpi osa KUA:n koulutushankkeita. Tässä yhteistyössä olemme mukana toimijana.

Eye on Tamk -viikolla keskusteltiin vaikuttavan asiantuntijakaartin avustuksella kehitysmaiden koulutusasioista ja kehitysyhteistyöstä. Tilaisuuden järjesti Global Educators for Development (GED) verkosto, jota koordinoidaan Tampereen ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Verkosto perustettiin tukemaan ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja Kirkon Ulkomaanavun väistä yhteistyösopimusta. Tässä kirjoituksessa keskitytään seminaarin antiin suhteessa ammatilliseen koulutukseen.

Tampereen yliopiston emeritusprofessori Tuomas Takalan mukaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välinen suhde on monimutkainen kulttuurinen asia. Ammatillisen koulutuksen status on matalampi. Hänen mukaansa kuitenkin muutokset työllisyydessä ja epävirallisessa taloudessa voivat nostaa ammatillisen osaamisen arvostusta. Eri alojen ammattilaisille onkin tarvetta. Työmarkkinoille tulee joka vuosi kymmeniä miljoonia uusia työnhakijoita ja African Development Bankin mukaan työvoiman määrä Afrikassa kasvaa 40 % vuoteen 2030. Kasvava nuorisotyöttömyys on vakava ongelma.

Ammatillisen koulutuksen järjestäminen vaatii resursseja ja investointeja enemmän kuin lukiokoulutus. Professori Takalan mukaan kehitysmaiden kontekstissa korostuvat koulutuksen osuvuus paikalliseen tarpeeseen ja yrittäjyyteen liittyvät taidot. Yritykset oppimisen kumppaneina ovat tärkeitä. Valtaosa yrityksistä ovat pieniä ja palkkatyötä on tarjolla vähän. Niinpä ammattilaisen on osattava työllistää itsensä.

Ammatillisen opettajan rooli ajankohtaisten, käytännöllisten ja tulevaisuudessakin kannattelevien taitojen kehittäjänä on keskeinen. Sen tunnustaa myös Kirkon Ulkomaanavun ohjelmajohtaja Tomi Järvinen.

Tarja Juurakko-Koskinen Kambodzan koulussa opiskelijoiden kanssa vuonna 2016.

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) työskentelee maailman hauraimpien valtioiden kanssa ja usein esim. pakolaisleireillä. YK:n pakolaisjärjestön mukaan maailmanlaajuisesti 50 prosenttia peruskouluikäisistä pakolaisista ja 75 prosenttia yläkoulu- ja lukioikäisistä nuorista ei käy koulua.

Pakolaisina elävien nuorten tulevaisuus riippuu pakolaisuuden aikana saadusta koulutuksesta. KUA tarjoaa ammatillista koulutusta ja yrittäjyyskoulutusta, jotta nuoret pystyvät rakentamaan tulevaisuuttaan ja työllistymään jo pakolaisuuden aikana. KUA:n tarjoamassa ammatillisessa koulutuksessa pyritään siihen, että vastavalmistuneet pääsevät siirtymään suoraan työelämään.

Pelkkä kouluun pääseminen ei riitä tulevaisuuden turvaamiseksi, jos koulutus ei johda ammattiin. Siksi opinto-ohjaus ja työelämätaitojen opettaminen ovat yhä tiiviimpi osa KUA:n koulutushankkeita. Tarja Juurakko-Koskinen, TAOKista, kertoi seminaarissa omasta 3 kuukauden kokemuksestaan opinto-ohjaajien kouluttajana Kambodzhassa. Tarja oli KUAn Opettajat ilman rajoja –ohjelman asiantuntijana. Opinto-ohjauksen tärkein tehtävä oli ehkäistä koulun keskeyttämistä ja ohjata nuoria kohti parempia työllistymismahdollisuuksia. Tavallisesti nuorilta ja heidän perheiltään puuttui tietoa mahdollisuuksista.

Kaikkien asiantuntijoiden puheenvuoroissa korostui yhteistyö paikallisen hallinnon ja kouluviranomaisten kanssa. Se on ainut tie kestäviin tuloksiin. Asian omistajuus, hankkeiden koordinaatio tulee olla paikallisilla tahoilla. Kambodzhassa opinto-ohjaaja koulutusta on kehitetty yhdessä ministeriön kanssa. Ohjelma on ollut menestys. Siksi opinto-ohjaus ja työelämätaitojen opettaminen ovat yhä tiiviimpi osa KUA:n koulutushankkeita.

Perusopetusta voidaan kuitenkin helpommin tukea keskitetysti koulutusviranomaisten kautta ja ammatillisen koulutuksen tukeminen on hankalampaa. Haasteina on mm. se, että iso osa oppimisesta on non-formaalia tai tapahtuu työpaikoilla, koulutus voi olla kansalaisjärjestön tuottamaa tai useamman ministeriön vastuulla.

Kuvassa Kambodzan ensimmäisiä Kirkon ulkomaanavun kouluttamia opoja: Hong Sok Heng, Nam Sokunthy, Iv Vandeth.  Kuvaaja Tarja Juurakko-Koskinen.
Kuvassa Kambodzan ensimmäisiä Kirkon ulkomaanavun kouluttamia opoja: Hong Sok Heng, Nam Sokunthy, Iv Vandeth. 

Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tavoitteen numero 4: laadukas koulutus -alatavoite 4.3 on: varmistaa vuoteen 2030 mennessä kaikille mahdollisuus edulliseen ja laadukkaaseen tekniseen, ammatilliseen ja kolmannen asteen koulutukseen korkea-asteen koulutus mukaan lukien. Alatavoite 4.4 mukaan tulee vuoteen 2030 mennessä lisätä merkittävästi niiden nuorten ja aikuisten määrää, joilla on työllistymiseen, säällisiin työpaikkoihin ja yrittäjyyteen tarvittavat taidot, kuten tekninen ja ammatillinen osaaminen.

Tässäpä on työtä ja haastetta ammatillisille opettajille, opinto-ohjaajille ja erityisopettajille ympäri maailman.

Teksti ja kuvat: Elina Harju ja Tarja Juurakko-Koskinen.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *