Opettajaksi opiskelua itäisessä Suomessa

Ryhmätyöskentelyn tuotos.

Itä-Suomen opettajaopiskelijaryhmä suorittaa pääosin opintonsa verkossa, mutta yhteiset tuutoropettajan ja ryhmän lähitapaamiset sijoittuvat Lappeenrantaan.

Digitaalisuuden mukanaan tuomat mahdollisuudet paikasta riippumattomaan opiskeluun ovat opiskelujen saavutettavuutta parhaimmillaan. Silti meillä useammilla on kaipuu yhteisiin kokoontumisiin ja yhteiselle keskustelulle.

TAOKin elokuussa opintonsa aloittanut Itä-Suomen opettajaopiskelijaryhmä suorittaa pääosin opintonsa verkossa, mutta ammatillisten opettajaopiskelijoiden yhteiset tuutoropettajan ja ryhmän lähitapaamiset sijoittuvat Lappeenrantaan.

Käynnistimme ryhmän kanssa lähitapaamiset jo kesäkuussa, vaikka varsinainen opiskelu alkoi elokuussa. Tutustuimme toisiimme, tarkastelimme opettajaopintojen sisältöä, aikatauluja ja käynnistimme keskustelua opettajuudesta.

Tuutorryhmän yhteinen pohdinta opettajuudesta, vertaisopiskelijan antamat vinkit ja tuki sekä vapaamuotoinen keskustelu antavat mahdollisuuden päästä irti arjen työstä ja keskittyä opettajuuden äärelle. Omia ajatuksiaan voi testata toisilla, saada apua käytännön kysymyksiin, oppia uusia opettamisen menetelmiä tai löytää uusia verkostoja sekä työllistymisen mahdollisuuksia.

Opettajaopiskelijoiden ryhmää voisi luonnehtia muun muassa seuraavin sanoin: innostunut, realistinen, iloinen, pohdiskeleva ja keskusteleva.

Jo opettajan työssä olevat opiskelijat tukevat ja antavat vinkkejä niille opettajaopiskelijoille, jotka ovat opettajuutensa alkupäässä. Vastaavasti opettajuuden alkutaipaleella olevat opiskelijat osaavat ihmetellä opettajuutta erilaisesta näkökulmasta käsin.

Keskustelun vastavuoroisuudesta muodostuu uusia oivalluksia ja oppimiskokemuksia. Opiskelijaryhmän dialoginen prosessi kantaa myös muiden opintojaksojen sisällä: tiiviiksi muodostunut yhteistyö jatkuu opintojaksojen pienryhmissä yhdessä tehden.

Tähän mennessä olemme ehtineet pohtia lähitapaamisissa läpi muun muassa opettajuuden arvopohjaa, käyttötietoa ja vuorovaikutuksen keinoja. Opiskelijat ovat voineet jakaa kokemuksiaan pienryhmissä ja muodostaa näkemystensä mukaisia lausumia asioista.

Olemme todenneet monesti, että opettajuus ei ole staattinen tila, vaan täydentyy ja syvenee matkan varrella. Opettajuus seuraa aikaansa, huomioi opiskelijansa ja on valmis muuttamaan myös suuntaansa, mikäli asiat eivät toimi. Innostamiseen ja motivaation herättely opiskelijaryhmissä on myös aihe, johon kaivataan keinoja.

Opettajatuutorin rooli lähitapaamisissa on ennen kaikkea ohjata, kuunnella ja kuulla tarkasti. Herkällä kuuntelulla voi tarttua ryhmää askarruttaviin kysymyksiin ja sisällöllisiin tarpeisiin.

Opettajan tuutorointi sisältää ryhmien lähitapaamisten lisäksi henkilökohtaisia hops-keskustelu, joiden avulla opiskelija suunnittelee omaa oppimisprosessiaan.

Lähitapaamiset ovat myös opettajatuutorille tärkeitä tapahtumia verkko- ja tietopainotteisen työn lomassa. Tuutoritapaamiset tuottavat myös opettajalle päivitettyä tietoa kustakin ammattialasta ja työelämästä sekä alueen oppilaitosten tarpeista esimerkiksi uusien opettajien saatavuudesta.

Keskustelun ulottaminen opiskelijoiden ohjauksesta ja opettamisesta ammattialojen opettajien saatavuuteen asti myös tärkeää. Innostuneet, pedagogisesti pätevöityneet opettajat tuovat mukanaan laatua ja ajankohtaista tietoa sekä uusia näkemyksiä opetustyöhön.

Teksti ja kuva: Kirsi Purhonen

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *