Priorisointia
Onko yrittäjällä varaa sanoa, että en ehtinyt kehittää tarpeeksi? Eikö sen tulisi olla prioriteetti, jolla parantaa kilpailukykyä ja asiakkaan kokemusta? Voiko luottaa sattumaan, että ideoita tulla tupsahtelee milloin missäkin, vai voisiko kehittämiseen suhtautua toisin?
Innovoinnille tulisi ottaa aikaa yrityksen tapana toimia, ja siihen tulisi kannustaa ja ohjata. Jähi (2021) alleviivaa henkilökunnan osallistamisen, hyvinvoinnin ja luovuuden kytköstä ravintola-alalla. Kaikkialla siemenen kylväminen työhyvinvointiin, kuten työn organisointiin, toimenkuviin ja jaksamiseen, voi auttaa niittämään satoa innovatiivisuudessa.
Haasteena on usein se, että arjen pyörittäminen ja kehittäminen nähdään irrallisina toisistaan – ja kehittämistä tehdään, jos jää aikaa. Selityksinä käytetään usein asiakasmäärää tai koronaa – on ”tilanne päällä”, eikä aikaa kehittää.
Tuntuu, että koskaan ei ole sopiva hetki. Voiko olla niin kiire juosta, ettei ole aikaa hypätä hevosen selkään? Kun asiakkaiden käyttäytyminen ja kilpailu elävät turbulenssissa, juuri oppiminen ja kehittäminen tulevat keskiöön jokapäiväisessä arjessa.
Kesytä aalto – 4 vinkkiä ketterälle kehittäjälle
Monelle kehittäminen näyttäytyy isona ponnistuksena, kuin hyökyaaltona. Aaltoa voi kesyttää neljällä keinolla:
1) Pelaa vaihto ja tilanne kerrallaan! Jaa kehittämistä pienempiin osiin, sopiviin vaiheisiin, joita voi hoitaa silloin, kun on aikaa. Voi olla helpompi ottaa aikaa pienille kehitysaskelille useammin, vaikkapa suunnittelemalla jokin kokeilu, kuin isolle möhkäleelle kerralla. Askel askeleelta matka taittuu.
2) Pelaa joukkueena! Osallista muitakin (kollegoja, työntekijöitä, oppilaitoksen asiantuntijoita, opiskelijoita tai asiakkaita ja muita hyödynsaajia) kehittämiseen jakamalla ”tuskaa”. Ota apua vastaan sopivana hetkenä – älä kanna kaikkea omilla harteillasi vaan levennä niitä.
3) Pelaa koko kausi – valmistaudu ajoissa, ennakoi ja jaa voimavarat järkevästi! Suhtaudu kehittämiseen kuormittavan projektin sijaan prosessina, joka voi jakautua pidemmälle ajalle. Esimerkiksi ennakoinnissa yhteisten työpajapäivien sijaan moni voisi ehtiä useampana viikkona bongailla trendejä ja heikkoja signaaleja tulevaisuusikkunaan kahvihuoneen seinällä tai sähköisesti siinä sivussa, muistilappu kerrallaan.
4) Ota aikalisä! Olemme tottuneet, että ei saisi seistä tumput suorina, vaan pitäisi aina tehdä jotain. Välillä voisi olla hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä on tekemässä, asettaa tavoitteita ja välietappeja. On hyvä varmistaa, että työn alla on sellaista, mikä liittyy kokonaisuuteen tai johonkin tavoitteeseen. Joskus voi olla liikaa rautoja tulessa samaan aikaan. Kehittäminen saattaa tuntua myös liian ylimalkaiselta tai siihen on vaikeaa motivoitua.
Kilpailun kiristyessä tarvitaan toisin ajattelemista ja toimimista, jatkuvaa kehittämistä ja kokeiluja, eikä satunnaisia temppuja tai ylipitkiä suunnitteluprojekteja. Jatkuva kehittäminen on elinehto, ei vaihtoehto, jota tehdään vain, jos jää aikaa (Mattila-Aalto 2019).
Kirjoittaja: Mika Kylänen
Kylänen, HTL, AmO, työskentelee opetus- ja asiantuntijatehtävissä muun muassa palveluliiketoiminnan parissa Tampereen ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja median osaamisyksikössä. Tämä artikkeli liittyy käynnissä olevaan Rethink Gastro -hankkeeseen, jossa kehitetään ravitsemisalan yritysten työhyvinvointia ja tuottavuutta. Tutustu projektiin kotisivuilla: https://projects.tuni.fi/rethinkgastro/.
Kuva: Pirja Fagerlund
Lähteet
Jähi, M. 2021. Onko työhyvinvointiin panostaminen ravintola-alan piilevä mahdollisuus uudistua? TAMK-blogi. [Viitattu 25.1.2022]. Saatavissa: https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/hanketoiminta/onko-tyohyvinvointiin-panostaminen-ravintola-alan-piileva-mahdollisuus-uudistua/
Mattila-Aalto, M. 2019. Yrityksen jatkuva kehittäminen – vaihtoehto vai elinehto? TIEKE ry. [Viitattu 8.12.2020]. Saatavissa: https://tieke.fi/yrityksen-jatkuva-kehittaminen-vaihtoehto-vai-elinehto/
Pohjola, M. 2020. Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus – Suomi kansainvälisessä vertailussa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020: 5. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. [Viitattu 25.1.2022]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162051/TEM_2020_05.pdf?sequence=1&isAllowed=y
TEM 2021. Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus. Kestävän kasvun työryhmä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021: 12. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. [Viitattu 25.1.2022]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162870/TEM_2021_12.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tuomivaara, S., Pekkarinen, L. & Sinervo, T. (2015). Hyvinvoiva työntekijä innovoijana. Teoksessa Saarisilta, J. & Heikkilä, J. (toim.) Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. Osuva-tutkimushankkeen loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kommentit