Digitaalisten palveluiden tarve on huomattu erityisesti COVID-19-pandemian aikana. Palveluita on opittu hyödyntämään, ja digitaalisten palveluiden – kuten etävastaanottojen – määrä on kasvanut pandemian aikana. Etäpalveluiden ja digitalisaation kehittäminen näkyvät vahvasti myös ajankohtaisten hyvinvointialueiden aluevaalien vaaliteemoissa.
Digitaaliset palvelut helpottavat yhteydenpitoa hoitopaikkaan ja samalla hoidon seurantaa sekä ohjauksen ja tuen saamista. Digitaalisuus voi siis parhaimmillaan tukea ihmisen omahoitoa, osallisuutta ja palveluihin pääsemistä, mutta siihen vaaditaan digitaitoja ja palveluiden helppokäyttöisyyttä. Sekä digitaitojen parantaminen että digitaalisten palvelujen kehittäminen ovat tärkeitä, jotta kukaan ei vastoin omaa tahtoaan jäisi digitaalisten palvelujen hyötyjen ulkopuolelle.
Digitaalisten terveydenhuollon palveluiden käyttö edellyttää sekä tiedon että terveyden lukutaitoa. Tiedon lukutaitoa vahvistamalla voidaan lisätä kansalaisten osallisuuden kokemusta ja osallistumista itseään koskevaan päätöksentekoon. Hyvä terveyden lukutaito tukee ihmisen terveyskäyttäytymistä ja vaikuttaa siten myös kansanterveyteen. Se on yhteiskunnallisesti tärkeä hyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta tukeva tekijä. Kansalaisten terveyden lukutaitoa voidaan tukea kehittämällä tiedon lukutaitoa.
Lokakuun alussa 2021 alkoi DIGIDIA-hanke, jonka tavoitteena on edistää kansalaisten kykyä hyödyntää digitaalisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä kehittää kansalaisten tiedon- ja terveydenlukutaitoa. Lisäksi tavoitteena on kehittää palveluja tuottavien toimijoiden välille yhteistoimintamalli, joka vahvistaa eri toimijoiden välistä integraatiota. Hankkeessa kehitetään digitaalisia oppimispolkuja kohderyhmälle keräämällä yhteen jo olemassa olevia sovelluksia ja tuottamalla toimintatapoja, jotka palvelevat kohderyhmää ja palvelun tuottajia monipuolistamalla palvelutarjontaa ja vahvistamalla osaamista.
Kohderyhmänä hankkeessa ovat tyypin 2 diabetesriskissä olevat, esidiabetesta sairastavat ja äskettäin tyypin 2 diabetekseen sairastuneet, erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevat kansalaiset. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja varhainen tehokas hoito on vaikuttavaa sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Tyypin 2 diabetes vaikuttaa paitsi kansalaisten toimintakykyyn, myös yhteiskunnan kantokykyyn. Diabetesta sairastavia on Suomessa arviolta puoli miljoonaa ja valtaosa heistä tyypin 2 diabetesta sairastavia, joten kyseessä on merkittävä kansansairaus. Diabeteksen sairaanhoidon kustannukset kattavat jopa 10–15 % terveydenhuollon kustannuksista. Lisäksi diabetekseen liittyy työstä poissaolon ja ennenaikaisen eläköitymisen seurauksena tuottavuuskustannuksia, jotka ovat noin kaksinkertaiset sairaanhoidon kustannuksiin verrattuna.
Kirjoittajat:
Tuula-Maria Rintala, yliopettaja
Arja Halkoaho, yliopettaja
Mari Laaksonen, lehtori
Elisa Airikkala, lehtori
Kuva: Jonne Renvall
DIGIDIA-hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Hanke kestää elokuun loppuun 2023. TAMKin koordinoimassa hankkeessa ovat yhteistyökumppaneina mukana Diabetesliitto, Tampereen kaupunki ja THL.
Kommentit