Hanke pyrkii madaltamaan opettajan kynnystä liittää kiertotalousteemoja osaksi opetustaan tarjoamalla tähän erilaisia valmiita oppimateriaaleja, joiden avulla opiskelija oppii tunnistamaan kiertotalouden mahdollisuuksia ja edistämään sitä osana oman alansa ja laajemminkin yhteiskunnan toimintoja. Hankkeessa tuotettu oppimateriaali kootaan syksyllä 2020 avoimeen AOE-portaaliin https://aoe.fi/#/etusivu, josta se on kenen tahansa vapaasti hyödynnettävissä kiertotalousopetuksen edistämiseksi. Avoimen portaalin lisäksi myös julkaisujen tuottamisella on tärkeä merkitys hankkeen tulosten levittämisessä.
Hanketiimi neuvottelee tekstille raamit
Myös Kiertotalous-AMK-hankkeessa julkaisujen tuottaminen on kirjattu hankesuunnitelmaan, ja TAMKilaiset ovatkin tuottaneet julkaisuja kestävyydestä ja kiertotaloudesta hankkeen aikana. Projektipäällikkö Marita Hiipakka esitti TAMKin hankepalaverissa vuoden alussa ajatuksen, että hanketiimi kirjoittaisi yhdessä artikkelin, joka esittelisi TAMKissa hankkeeseen tehtyä oppimateriaalia. Tiimi innostui yhteistoiminnallisesta kirjoittamisesta, ja tavoitteeksi asetettiin artikkelin julkaiseminen TAMKjournalissa toukokuussa 2020. Kahdeksanjäsenisen tiimin ensimmäinen kirjoittamispalaveri pidettiin maaliskuun 2020 alussa.
Kirjoittamisprosessin mentorina toimi Eija Lähteenmäki. Tiimi orientoitui kirjoittamiseen keskustelemalla artikkelin tavoitteesta ja viestistä, jota artikkelin avulla halutaan välittää. Tavoitteen kirkastamisen jälkeen artikkelin rakenne ja sisältö jäsentyivät pääpiirteissään. Jokaisen tehtäväksi tuli tuottaa Teamsiin tallennettuun artikkelipohjaan tekstiä hankkeeseen tekemänsä materiaalin tavoitteista, sisällöstä ja pilotoinnista. Jokaiselle osoitettiin eri väri, jolla kirjoittaa. Näin tulevasta luonnoksesta olisi helposti nähtävissä, mitä kukin on pohjaan tuottanut. Aikaa kirjoittamiseen oli kolmisen viikkoa.
Sisältö ja sidosteisuus vahvistuvat vaiheittain
Tiimin jäsenet tuottivat pohjaan tekstiä sovitussa aikataulussa. Tapa kuvata omaa tekemistä kuitenkin vaihteli, joten alussa kokonaisuus oli melko hajanainen ja tyylillisesti vaihteleva. Lähteenmäen tehtävä prosessissa oli ennen seuraavaa tapaamista sidostaa tekstiä niin, että eri kirjoittajien tuottamat kokonaisuuden osat muodostavat johdonmukaisesti etevän, saumattoman kokonaisuuden ja ensimmäisessä palaverissa neuvoteltu tekstin punainen lanka näyttäytyisi selvemmin.
Oli sovittu, että jokainen tutustuu Teamsiin tallennettuun, muokattuun tekstiversioon ennen seuraavaa palaveria. Tässä toisen palaverin vaiheessa tekstissä oli noin kaksinkertainen merkkimäärä julkaisukanavan ohjeen mukaiseen merkkimäärään nähden. Myös materiaalien esittelemisen tapa vaihteli: joku kuvaili ops-tekstin omaisesti, millaista osaamista materiaalin tulisi opiskelijoille tuottaa, kun taas joku toinen kertoi enemmän materiaalin pilotoinnista ja opiskelijoiden siitä antamasta palautteesta.
Tekstikokonaisuuteen tutustuminen tuotti kullekin kirjoittajalle lisää tietoa muiden tekemästä työstä ja tavasta tuottaa tekstiä. Luonnoksen yhteinen läpikäyminen ja kirjoitetuista osuuksista saatu vertaispalaute oli kirjoittajille tärkeää, koska omaa tekstiä tuli seuraavaksi tiivistää ja muokata niin, että se olisi sekä merkkimäärältään että esittämisen tavaltaan tarkoituksenmukainen suhteessa tavoiteltuun lopputulokseen.
Valmis artikkeli on kompromissien tulos
Kirjoittamisprosessin seuraava vaihe toistui edellisen kaltaisena: kukin muokkasi ja tiivisti tekstiään sovitun pohjalta. Aikaa muokkaamiseen oli jälleen kolmisen viikkoa. Muokkausten jälkeen artikkelin kokonaisuus alkoi olla asiasisällöllisesti ja merkkimäärällisesti tavoitteen mukainen. Kun Lähteenmäen muokkaustoimet ensimmäisen kirjoittamisvaiheen jälkeen kohdistuivat ennen muuta johdonmukaisuuteen ja koheesioon asiatasolla, nyt työstämisen kohteena olivat jo enemmän tekstuaaliset keinot lause- ja sanatasolla sidosteisuuden, kiinnostavuuden ja täsmällisyyden parantamiseksi.
Kolmannessa ja viimeisessä koko tiimin yhteisessä palaverissa artikkeli käytiin vielä yhdessä läpi yksityiskohdista keskustellen. Konsensuksen synnyttyä artikkeliehdotus lähetettiin TAMKjournaliin kommentoitavaksi. Kommenttien saavuttua viimeistelimme työparina tekstin, minkä jälkeen artikkeli oli valmis julkaistavaksi. Artikkeli julkaistiin TAMKjournalissa 27.5.2020 (Hiipakka ym. 2020).
Yhteistoiminnallinen kirjoittaminen on oppimistilanne
Yhteistoiminnallisen kirjoittamisen tärkein tulos on luonnollisesti valmis, julkaistu artikkeli, joka kuvaa lukijoille tuotettuja materiaaleja ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia sekä kannustaa materiaalien käyttöön. Artikkelin ensisijainen hyötyjä on siis lukija, joka artikkelin myötä tiedostuu vapaasti käytettävistä oppimateriaaleista ja saa niistä apua omaan opetukseensa.
Kuitenkin yhdessä kirjoittaminen tuottaa hyödyllistä oppimista myös jokaiselle tiimin jäsenelle. Teksti muuttuu ja jalostuu versio versiolta. Kirjoitusprosessin edetessä kirjoittajat tulevat entistä tietoisemmiksi niistä sisällöistä, joita muut ovat hankkeeseen tuottaneet. Lopullinen, yhteisymmärryksessä neuvoteltu artikkeli on kullekin kirjoittajalle ikään kuin synteesi, joka osoittaa kunkin tekemän työn suhteessa TAMKissa tuotettuun kokonaisuuteen.
Samalla yhteistoiminnallinen kirjoittamisprosessi vahvistaa kirjoittamisen osaamista sekä lisää kokemusta ja itseluottamusta kirjoittajana. Jos kirjoittamiskokemusta on toistaiseksi melko vähän, ryhmässä kirjoittaminen on hyvä keino virittyä kirjoittamiseen ja harjoitella sitä. Konkarikirjoittajien kokemukset ja tuki koituvat ryhmässä kaikkien eduksi. Prosessikirjoittamisen tuloksena synnytetyt tekstiversiot ja eri vaiheissa käyty keskustelu kokonaisuuden rakenteesta ja tekstuaalisista valinnoista toivottavasti auttavat jatkossa vastaavissa projekteissa ja madaltavat kynnystä myös itsenäiseen kirjoittamiseen.
Lähteet
Hiipakka, M., Arminen, P., Asikainen, E., Kanto, P., Korhonen, M., Kukkasniemi, N., Viljamaa, M. & Lähteenmäki, E. 2020. Kiertotalous-AMK-hankkeesta oppimateriaalia yhteiseen käyttöön. TAMKjournal 27.5.2020. Luettu 4.6.2020. http://tamkjournal.tamk.fi/kiertotalous-amk-hankkeesta-oppimateriaalia-yhteiseen-kayttoon/
Kiertotalous-AMK. n.d. Hankkeen verkkosivut. Luettu 4.6.2020. https://kiertotalousamk.turkuamk.fi/
Teksti: Eija Lähteenmäki, lehtori, TAMK, Pedagogiset ratkaisut
Marita Hiipakka, projektipäällikkö, lehtori, TAMK, Rakennettu ympäristö ja biotalous
Kuva: Jonne Renvall
Kommentit