Tiimioppiminen – 2020-luvun hitti vai huti?

Tiimioppijoita Y-kampuksella

Tampereen ammattikorkeakoulussa on panostettu vahvasti tiimioppimiseen ja tiimivalmennukseen. Tiimioppimista ja -valmentamista on treenattu ja kehitetty Proakatemiassa jo yli 20 vuotta. Valmentajavalmennuksen on läpikäynyt liki 300 TAMKin opettajaa. Y-kampuksella tiimivalmennuksen menetelmiä on sovellettu monin eri tavoin vuodesta 2012. Innoeventissä (nyk. Sprint Innovation Festival) menetelmiin on tutustunut tuhansia opiskelijoita. Monissa tutkinto-ohjelmissa tiimioppiminen on jo osa arkipäivää.

Tiimioppimisen vaikuttavuutta on tutkittu vielä harmillisen vähän. Olen soveltanut tiimivalmennuksen menetelmiä yli 15 vuotta sekä pitkä- että lyhytaikaisissa valmennuksissa niin amk- ja yamk-opiskelijoiden, opettajien, startupien kuin yritysten kanssa. Viimeiset vuodet olen kehittänyt kansainvälisten opettajatiimien tiimivalmennuksellista osaamista. Tulokset ovat olleet silmiä ja sydäntä avaavia. Jo kahden viikon toiminnallinen opettajien valmennus on johtanut konkreettisiin menetelmällisiin muutoksiin, mikä on nopeasti heijastunut myös opiskelijoihin.

Olemme saaneet todistaa huikaisevia tunnereaktioita ja innostumista, oppimisen paloa, sitoutumista, tiimiytymistä ja yhteishenkeä ja kollegiaalisuutta. Eräs neljännen vuoden chileläinen maisteriopiskelija kuvasi, kuinka toimeksiantajien haasteiden ratkomiseen keskittynyt viikon Business Camp oli hänelle ensimmäinen kerta, kun hän pääsi soveltamaan oppimaansa. Hän ymmärsi konkreettisesti mitä osaa, ja se oli valtavan voimaannuttava kokemus. Yritysmaailmassa mittavan uran tehnyt opettaja kuvasi, kuinka yhdessä toimiva opettajatiimi ja opiskelijoiden kanssa syntynyt yhteistyö oli hänen urallaan heittäen kolmen mieleenpainuvimman kokemuksen joukossa. Se synnytti hänessä palon oppia tiimioppimisesta ja tiimivalmennuksesta lisää.

TAMK on tiimivalmennusosaamisen eturintamassa. Tällaista toiminnallista ja tiimioppimiseen keskittyvää lähestymistapaa tarvitaan korkeakouluissa. Sitä tarvitaan myös enenevässä määrin työpaikoilla. Pia Hautamäen, Veijo Hämäläisen ja allekirjoittaneen kohta julkaistavassa artikkelissa haastattelimme 13 meillä tiimioppimisen menetelmin opiskelutta alumnia. Suurin osa heistä oli 5-10 vuotta sitten valmistuneita.  Tulokset osoittivat, että opiskelun aikana omaksutut tiimioppimisen menetelmät ja mielen mallit siirtyvät myös työelämään, ja yllättävästi vain vahvistuvat vuosien myötä. Yhdessä oppimisesta sekä tiedon ja kokemusten jakamisesta oli tullut osa arkipäivää ja tapaa toimia. Tiimioppiminen oppimismenetelmänä vahvisti työelämän merkityksellisyyden kokemusta, sisäistä yrittäjyyttä ja jatkuvaa oppimista. Lisäksi nähtiin, että se vaikutti myönteisesti oppijan vuorovaikutustaitoihin sekä tuki oppimiskokemusten syvyyttä vahvistaen minäpystyvyyden kokemuksia.  Vastauksissa nähtiin tietynlaista sallivuutta itseä ja toisia kohtaan. Toisten ihmisten arvostaminen niin ihmisinä kuin osaajina oli ilmeistä.  Eikö tällaista osaamista haluaisi jokainen organisaatio?

World Economic Forumin listauksessa 2020-luvun viisi keskeisintä työelämätaitoa ovat kyky kompleksiseen ongelmanratkaisuun, kyky johtaa ihmisiä, yhteistyön tekemisen taidot, kriittinen ajattelu ja luovuus. Käsi sydämellä: näkyykö tämä riittävästi korkeakouluissamme? Autammeko opiskelijoitamme kehittymään näissä taidoissa? Toiminnallinen tiimioppiminen on jo näyttänyt tässä voimansa. Tehdään siitä yhdessä tämän vuosikymmenen hitti.

Teksti: Tiina Koskiranta, TAMK, tiimipäällikkö, TKI ja maksullinen palvelutoiminta

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *