Itselle oudon aiheen äärellä pitää viestijänkin aloittaa perinpohjaisella tonkimisella. Kasvien kanssa pitää puntaroida sitä, millainen on maaperä ja millaiset edellytykset kasvilla on kasvaa: onko riittävän multavaa vai pitääkö perusparantaa? Hankeviestinnässä tongin huolella sitä, mihin yhteiskunnalliseen teemaan hankeaihe liittyy, millaiseen kontekstiin se osuu, mitä aiheesta jo tiedetään, mitkä ovat kohderyhmät, mikä heitä puhuttelee, mistä kanavista he löytyvät ja mihin tarpeeseen uusi hanke vastaa. Tutunkin aiheen äärellä kannattaa pöyhäistä pintaa syvemmältä ja laajentaa omaa ymmärrystään.
Seuraavaksi on kuopaistava konsortiota. Millaisia partnereita on mukana? Miten voimme yhdessä auttaa hankkeen kohderyhmiä? Mitä partnereiden viestintäkanavia ja verkostoja voimme hyödyntää hankkeen viestinnässä? Kasveillakin on kumppanuuskasveja, joiden seurassa ne kukoistavat ja viihtyvät paremmin kuin yksinään.
Työvälineet ovat tarpeen – lapiolle ja sekatööreille on käyttöä
Puutarhaihmiselle lapio ja kottikärryt ovat tärkeitä työvälineitä. Hankeaikaankin sisältyy paljon lapiointia, jos viestinnän perustyötä nyt niin voi luonnehtia.
Välillä on otettava käyttöön sekatöörit eli oksasakset: napsittava sieltä täältä pois rönsyjä tai sinne tänne harottavia haaroja, jotka eivät tue kaunista ja tervettä kasvutapaa. Niin on hankeviestinnässäkin: innostuksen puuskassa ideoidut lisäviestintätoimenpiteet eivät aina ole tarkoituksenmukaisia tai tue yhteistä tavoitetta. Pitää osata myös karsia ja luopua eikä kiintyä liikaa omiin ideoihin tai sisältöihin.
Kasvien lannoitusta, hoivaa ja kastelua ei pidä unohtaa. Hankeviestinnässä se sisältää opastusta hanketoimijoille, hyvien käytäntöjen jakamista, kannustusta, sparrausta ja luotsausta oikeaan kasvusuuntaan. Joskus tarvitaan tiimin ulkopuolinen jäsen näkemään uutisoinnin arvoinen asia tai yllättävätkin mahdollisuudet vuorovaikutukselle.
Istutustyön voi rinnastaa hankkeen tulosten juurruttamiseen ja levittämiseen eli disseminaatioon. Välillä siemenet ovat niin pieniä, että ne pitää poimia kostutetulla lyijykynällä ja asettaa hellävaroen multaan. Samoin on hankeviestinnässä: välillä kohderyhmä on niin rajattu ja vaikeasti tavoitettavissa, että jokaisen eteen on nähtävä erityistä vaivaa.
Kasvit ja hankkeet voivat poikia monenlaista satoa – vaikuttavuutta voi joutua odottamaan
Jos olen istuttanut pienen puun, sen kasvuun ja satoikään menee vuosia. Kärsivällisyyttä vaaditaan hanketyössäkin. Kesäkukat kukoistavat ja kasvavat nopeasti. Hankeaikanakin syntyy usein jo lyhytaikaisia vaikutuksia, mutta pidempiaikaista vaikuttavuutta vasta vuosien kuluessa. Aina varsinainen puun istuttaja ei ole enää ihailemassa kättensä töitä.
Kasvit voidaan istuttaa tiukasti omaan ruukkuunsa tai suoraan maahan, jossa ne lähtevät kiemurtelemaan juurillaan ja tuottavat itäviä siemeniä. Jotkut siemenet säilyttävät itävyytensä vuosikymmeniä.
Usein hankkeesta voi syntyä jatkohanke tai vaikkapa startup-yritys. Kasvimaailmassa tämän voi rinnastaa pistokkaiden ottoon: emokasvista valitaan ponteva ja kasvupisteen omaava haara. Pistokas jatkaa omaa elämäänsä emokasvin hyvillä edellytyksillä ja kasvuunlähtötakuulla. Puuvartisilla kasveilla voidaan ottaa varte, joka ympätään toiseen puuhun. Varte pitää sisällään emokasvinsa geeniperimää, mutta ympäristö muokkaa siitä omanlaisensa.
Joskus tuloksena on rehevä viidakko, joskus vähän kituliaampi ilmestys. Yhtä kaikki, tärkeää on istuttaa kasvi oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Ja taisittekin jo arvata: sama pätee hankeviestintäänkin.
Teksti: Hanna Ylli, viestintäasiantuntija, TKI
Kuva: Adobe Stock
Kommentit