Nimensä mukaisesti konferenssin aiheena oli innovaatiotoiminta ja erityisesti innovaatiotoiminnan alkupää. Innovaatiotoiminta on poikkitieteellistä, näin ollen myös konferenssin osallistujat edustivat hyvin monipuolisesti erilaisia yrityksiä, tutkimuslaitoksia, korkeakouluja, rahoittajia ja muita organisaatioita.
Tärkeimmät opit
Aihepiireinä esillä olivat muun muassa innovaatiotoiminnan tärkeimmät kompetenssit, ennakointitiedon hyödyntäminen ja organisointitavat.
Organisaation innovaatiotoiminnan kompetensseiksi tunnistettiin
- Strategia
- Luovuus ja kulttuuri
- Ihmiskeskeinen design
- Avoin innovaatio
- Organisaation perustoiminnan ja TKI-toiminnan johtaminen
- Liiketoimintamalli-innovaatio
- Lean startup -kokeilukulttuuri
- Pääomasijoitukset kasvuyrityksiin – Corporate venturing.
Hyvin yleistä on, että pitkään toimineissa yrityksissä syntyy yleensä pienehköjä parannuksia tuotettuihin palveluihin tai tuotteisiin. Tämä on seurausta siitä, että yrityksen fokus ja resurssit on suunnattu olemassa olevien tuotteiden ja palvelujen tuotantoon ja kehittämiseen. Lean-filosofian työkalut sopivat hyvin olemassa olevan toiminnan, palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen.
Radikaalien ja täysin uusien innovaatioiden kehittäminen edellyttää toimintaa tukevan strategian sekä toiminnan organisointia ja resursointia uudella tavalla. Innovaatiotavoitteiden asettamisessa käytetään ennakointitietoa laajasti nousevista trendeistä, uuden teknologian antamista kehittymismahdollisuuksista sekä asiakkaiden tarpeista ja käyttäytymisestä.
Trendit
Nykyajan isoja kehitystrendejä ovat muun muassa Metaverse ja digitaaliset liiketoimintamallit, hyvinvointi ja terveys, ruoka- ja juomatrendit sekä pandemian jälkeinen lifestyle.
Digitaalisuus liittyy nyt ja tulevaisuudessa aiempaa kiinteämmin osaksi tuotteen tai palvelun kokonaisuutta ja brändiä. Tuotteeseen voi liittyä esimerkiksi mobiilisovellus, IoT-ominaisuuksia, opastavia videoita YouTubessa tai VR/AR-sisältöjä. Näillä tavoitellaan parempaa asiakaskokemusta ja -uskollisuutta.
Kouluttamisen uusi mikrotrendi on ”Bite-Sized Education”. Tässä koulutettava asia on pakattu lyhyisiin ”suupalan” kokoisiin ja nopeasti omaksuttaviin videoihin ja oppimistuokioihin. Tällaista konseptia toteutetaan myös opastevideoissa, joita käytetään osana Rethink Gastro- ja Smart Work -hankkeitamme.
Hyvinvointi ja terveys ovat kasvava liiketoiminta-alue väestön elinajan pidentymisen myötä. Ihmiset haluavat laadukasta ja tervettä elämää sekä työ- että eläkevuosinaan. Uusille terveyttä ylläpitäville ja kehittäville palveluille ja tuotteille on kysyntää ja maksukykyisiä asiakkaita. Tähän liittyvä yksi mikrotrendi on ns. planeettaystävälliset tuotteet. Esimerkiksi Lumene on vähentänyt ihonhoitotuotteittensa jätemäärää ja tavoittelee saavuttavansa 0 % tuotantojätettä vuoteen 2030 mennessä.
Ruoan tuotannossa mielenkiintoisia uusia kokeiluja ovat esimerkiksi ”Aerofarms” eli vihannesten tuotanto vesiviljelynä monessa kerroksessa, jolloin pinta-alan käyttö tehostuu. Konteissa voidaan tuottaa elintarvikkeita suojassa sään vaihteluilta.
Tarpeesta toteutukseen
Innovaatiotoiminnassa kannattaa lähteä liikkeelle tarpeen tunnistamisesta. Seuraavaksi tulee määritellä ne asiat, jotka vaativat selvittämistä, tutkimista sekä kehittämistä. Näiden selvitystarpeiden pohjalta voidaan tehdä tutkimus- ja kehittämissuunnitelma.
Innovaatioprosessin alkuvaiheeseen liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä eikä projektin toteutus yleensä ole suoraviivaista. Pienemmät ja suuremmat onnistumiset ja epäonnistumiset ovat luonnollinen osa kehittämistyötä. Projektin edistyessä aiheeseen liittyvä tietämys ja osaaminen lisääntyy ja epävarmuus vähenee. Onnistuessaan projekti tuottaa innovaation, joka on parempi tuote, palvelu tai liiketoimintamalli kuin aiemmin käytössä ollut.
Tapahtuman nettisivut: https://suretampere.fi/fi/etusivu/
Kirjoittaja: Petri Murtomäki, projektipäällikkö, Ulkoinen rahoitus, hankkeiden suunnittelu ja toteutus
Kuva: Pixabay
Kommentit