KOHTA-hankkeessa pyritään vahvistamaan ammattikorkeakoulujen ja seutukaupunkien elinkeinotoimijoiden sekä yritysten yhteistyötä kansainvälisten opiskelijoiden harjoitteluun ottamisen sekä myös seutukaupunkien houkuttelevuuden lisäämiseksi. Opiskelijoille suunnatun kyselyn tavoitteena oli saada lisää tietoa siitä, mitkä tekijät motivoisivat opiskelijoita lähtemään seutukaupunkien alueelle tai mitkä tekijät puolestaan hankaloittavat tai estävät harjoittelun suorittamista keskuskaupunkien ulkopuolella.
Kysely toteutettiin sekä TAMKin, että Turun AMK:n kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. TAMKista kyselyyn vastasi 116 opiskelijaa ja Turun AMK:sta 137 opiskelijaa.
Kyselyn vastausten perusteella lähes kaikki vastanneet opiskelijat haluavat jäädä myös valmistumisensa jälkeen Pirkanmaan / Varsinais-Suomen alueelle. Avoimista vastauksista käy ilmi, että myös monet niistä noin kymmenestä prosentista, jotka ilmoittivat etteivät aio jäädä, kertoivat syyksi työllistymisen haasteet ja voisivat jäädä, mikäli sopiva työpaikka löytyisi. Kyselyyn vastanneet opiskelijat kokivat, että yksi harjoittelupaikan valinnan tärkeimmistä tekijöistä on mahdollisuus tehdä omaan alaan ja koulutukseen liittyviä työtehtäviä harjoittelun aikana. Vastauksissa nousi esiin myös palkallisuuden merkitys: Rahallisen korvauksen saaminen lisäisi vastausten perusteella motivaatiota lähteä seutukaupunkeihin, ja erityisesti opiskelijoita motivoisi myös mahdollisuus työllistymiseen harjoittelun jälkeen.
Asumisen ja liikkumisen osalta monet vastaajat nostivat myös harjoittelun aikataulujen joustavuuden ja etätyömahdollisuudet tärkeänä mahdollistavana tekijänä harjoittelun suorittamiseen Turun tai Tampereen ulkopuolella. Myös ajatus siitä, että harjoittelupaikka tukisi suomen kielen taidon oppimista, motivoi monia vastaajia.
Harjoitteluun hakeutumista seutukaupunkeihin rajoittivat erityisesti sellaiset tekijät, jotka vaikuttavat arjen sujumiseen. Suomen kielen osaamisen puute nousi selvästi merkittävimmäksi esteeksi; moni vastaaja koki, ettei harjoittelupaikkaa löydy, jos suomen kielen taito on vasta kehittymässä. Lisäksi pitkät välimatkat ja liikkumisen haasteet koettiin hankaliksi, ja erityisesti matkustamisen kustannukset sekä aikataulut mainittiin ongelmina. Harjoittelun aikaisen asumisen järjestäminen nousi esiin useissa vastauksissa syyksi sille, miksi harjoittelupaikkoja ei ole lähdetty etsimään seutukaupungeista.
Opiskelijat nostivat kyselyvastauksissaan esiin, että he eivät tunne seutukaupunkien yrityksiä ja alueen harjoittelumahdollisuuksia. Moni ei tiennyt, minne voisi hakea tai millaisia tehtäviä alueelta löytyy. Myös sosiaalisten kontaktien puute ja epävarmuus uudelle paikkakunnalle siirtymisestä vähensivät halukkuutta lähteä harjoitteluun.
Opiskelijoiden esiin nostamat tukitarpeet liittyivät ennen kaikkea tiedon selkeyteen ja saatavuuteen. Opiskelijat nostivat hankkeen tarjoamista tukimahdollisuuksista hyödyllisiksi esimerkiksi infokoosteet seutukaupungeista erityisesti asumiseen, matkustamiseen ja alueiden yrityksiin liittyen. Lisäksi opiskelijat toivoivat tukea harjoittelupaikkojen hakuun, kuten CV:n ja hakemusten laatimiseen sekä valmistautumiseen haastatteluihin. Monet kokivat, että tutustuminen seutukaupunkeihin ja paikallisiin yrityksiin olisi hyödyllistä, ja vierailuja pidettiin hyvänä keinona verkostoitua paikallisiin yrityksiin. Myös mahdollisuus kuulla kokemuksia muilta kansainvälisiltä opiskelijoilta, jotka ovat jo olleet harjoittelussa seutukaupungeissa, koettiin hyödylliseksi keinoksi lisätä tietoa.
Opiskelijakyselyn lisäksi KOHTA- hankkeessa toteutettiin vastaava kysely yrityksille. Yritykset nostivat esiin samankaltaisia teemoja omasta näkökulmastaan, kuten kielitaitoon, perehdytykseen ja harjoitteluprosessien selkeyteen liittyviä haasteita sekä sen, että kansainvälisten opiskelijoiden osaamisesta ja tutkintoaloista tarvittaisiin lisää tietoa. Sekä opiskelijoiden että yritysten vastaukset osoittavat, että harjoitteluyhteistyössä tarvitaan lisää tietoa puolin ja toisin siitä, millaisia yrityksiä alueella on sekä siitä, millaista osaamista ammattikorkeakoulujen kansainvälisillä opiskelijoilla on.
KOHTA hanketta toteutetaan ajalla 1.8.2025 – 31.12.2027. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittama.
Kirjoittaja:
Laura Sairanen, projektipäällikkö, KOHTA-hanke, Koulutus ja oppiminen, TAMK
Kommentit