Euroopan unioni on ollut merkittävä tekijä tässä prosessissa sääntelyn ja yhteisten sopimusten myötä, joiden tavoitteena on luoda alueelle yhtenäinen ja kilpailukykyinen kiertotalous. Tämä blogi tarjoaa yhteenvedon näiden maiden ja avainarvoketjujen soveltamista hyvistä käytänteistä ja toimintamalleista matkalla kiertotalouteen.
Suomen innovatiiviset ratkaisut
Suomessa kiertotalous on vahvasti sidoksissa innovaatioihin ja teknologian hyödyntämiseen. Esimerkiksi Metsä Groupin biotuotetehdas on erinomainen esimerkki siitä, miten teolliset sivuvirrat voidaan hyödyntää tehokkaasti. Tehdas tuottaa sellun lisäksi biokaasua, bioenergiaa ja muita biotuotteita, mikä vähentää jätteen määrää ja parantaa resurssitehokkuutta.
Jätteiden käsittely Ruotsissa
Ruotsi on tunnettu edistyksellisestä jätteiden käsittelystään. Hammarby Sjöstadin kaupunginosa Tukholmassa on malliesimerkki siitä, miten jätteet voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Alueella käytetään jätteiden polttoa kaukolämmön ja sähkön tuotantoon, mikä vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää ja edistää uusiutuvan energian käyttöä.
Saksan teollinen symbioosi
Saksassa teollisuuden ja kiertotalouden muodostama symbioosi on maan kiertotalouden kehitykselle merkittävä voimavara. Ludwigshafenin kemianteollisuuspuisto on yksi maailman suurimmista kemianteollisuuden keskittymistä, jossa yritykset jakavat resursseja ja sivuvirtoja keskenään. Tämä vähentää raaka-aineiden kulutusta ja parantaa energiatehokkuutta.
Hollannin kiertotalouden kaupungit
Hollannissa kiertotalous on integroitu kaupunkisuunnitteluun ja yhteisöjen toimintaan. “Amsterdam Circular” -ohjelma on hyvä esimerkki siitä, miten kaupunki voi edistää kiertotaloutta; ohjelma keskittyy rakennusmateriaalien kierrätykseen, jätteiden vähentämiseen ja kestävien liiketoimintamallien tukemiseen.
Yhteistyön merkitys
Raportissa esitettyjen maiden toimijat ovat onnistuneet luomaan innovatiivisia ratkaisuja ja hyviä käytänteitä, jotka edistävät resurssien tehokasta käyttöä ja vähentävät ympäristövaikutuksia. Näiden esimerkkien pohjalta opitut hyvät käytänteet ja toimintamallit matkalla kiertotalouteen voidaan tiivistää kiertotalouden sidosryhmien ja kansainvälisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön sekä holistisen lähtökohdan omaksumiseen kierrätyksessä ja kiertotaloudessa.
Kokonaisvaltainen näkemys
Mitä tulee kierrätettävyyden lisäämiseen, näihin kokonaisuuksiin sisältyy esim. sidosryhmien välinen yhteistyö uusien innovaatioiden kehittämiseksi, brändiomistajien ja tuottajien tiedottamiseksi sekä vallitsevien asenteiden muuttamiseksi. Samat ongelmat ja ratkaisut koskettavat myös kierrätettäväksi tehtyjen pakkausten kierrätystä itsessään. Tässäkin kontekstissa arvoketjun toimijoiden välinen yhteistyö on keskeistä. Yhteistyö voi ilmetä tuotteen elinkaaren huomioimisessa jo elinkaaren alussa eli suunnitteluvaiheessa, tai tuotantoprosessin sopeuttamisessa uusia tarpeita ja kestäviä tavoitteita vastaaviksi.
Tulevaisuuden kiertotalous
Kiertotalouden tukemiseksi teollisten tuotantoketjujen kehityksessä tulisi omaksua kokonaisvaltainen näkemys kestävästä kehityksestä ja huomioida hiilijalanjäljen lisäksi muutkin ympäristölliset indikaattorit koko tuotantoketjun varrelta. Samoin kyky kehittyä ja sopeuttaa toimintaa muuttuvien olosuhteiden mukaisesti on välttämätöntä tulevaisuuden kiertotaloudessa. Koska asenteiden ja vanhojen käytänteiden ja välineiden päivittäminen ja muuttaminen voi olla hankalaa, tarvitaan onnistumiseksi koko tuotantoketjun yhteistyötä.
Myös BioPak-hanke perustuu ajatukselle yhteiskehittämisestä sekä innovaatiokehityksestä tulevaisuuden kiertotalouden pohjana. Odotamme innolla, miten hankkeen fasilitoima monikansallinen, -alainen ja pakkaustuotantoketjun toimijat yhteen saattava yhteistyö tulee edistämään kestävää pakkausalaa Suomessa ja kansainvälisesti.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (Euroopan aluekehitysrahasto EAKR).
Teksti: Kirsi Linkosuonio
Kuva: Adobe Stock
Kommentit