Ennakkovalmistelut olivat haastavia; miten löytää digitalisoituneiden palveluiden takaa ihmisiä ja kontakteja, jotka ehtivät ottaa vierailijoita vastaan. Kööpenhamina ja vierailupaikkamme yllättivät kuitenkin positiivisesti.

Kööpenhaminan palvelut maahan muuttaville ovat moderneja ja tehokkaita, mutta kolmen miljoonan asukkaan kaupunkialueella asiakasvolyymit ohjaavat palveluja kohti sellaisia toimintamalleja, jotka ovat standardisoituja ja keskittyvät korkeasti koulutettuihin kansainvälisiin opiskelijoihin sekä työn perässä maahan muuttaviin. Parhaimmillaan (tai pahimmillaan) maahan muuttavan ihmisen kasvokkaiset ohjauspalvelut hoituvat viidessä minuutissa. Sosiaalisen elämän ja yhteisöllisyyden mittareilla Kööpenhaminassa on paljon kehitettävää sinne muuttaneiden vapaa-ajan toiminnan ja osallisuuden virittämiseksi. Tämä tiedostetaan ja kaupunki pyrkiikin aktiivisesti lisäämään asukkaiden keskinäistä verkostoitumista ja yhteisöllisyyttä.
International House Copenhagenin kattama väestöpohja on laaja; sen palvelut kattavat 37 kuntaa ja noin kolme miljoonaa alueen asukasta. Digitaaliset ratkaisut vastaavat tarpeeseen hyvin, mutta palvelut huomioivat heikomman segmentin ohjaustarpeita vähemmän kuin meidän omamme. Esimerkiksi monikielinen neuvonta on vasta kehitteillä International House Copenhagenissa, mikä herätti heissä kiinnostusta – olemmehan tehneet tätä Tampereella jo pitkään maahan muuttaneiden asiakkaiden kanssa. Me saimme matkalaukkuumme tuomisena ideoita ns. puoliso- ja opiskelijatoiminnoista sekä Business House Copenhagenista, joka keskittyy ”talenttien” ohjaukseen.

Citizen Service tarjoaa puolestaan laajasti TNO-palveluita saman katon alla. Se vaikuttaa karkeasti kuvailtuna olevan Suomen poliisin, Digi- ja väestötietoviraston (DVV) sekä matalan kynnyksen TNO-palvelun yhdistelmä. Kööpenhaminassa tietojärjestelmät tukevat palveluita laajemmin ja ovat standardisoidumpia, eivätkä yhtä pirstaloituneita kuin meillä. Tietojärjestelmien avulla palveluita kehitetään ja kohdennetaan tehokkaasti.
UUCopenhagenin ohjauskeskus on keskittynyt alle 25-vuotiaiden opinto- ja uraohjauspalveluiden tarjoamiseen ja koulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Keskuksessa on kahden opinto-ohjaajan jatkuvasti avoinna oleva päivystyspiste ja alueen jokaisella ohjaajalla on siellä oma työpisteensä, joista he jalkautuivat kahdesta viiteen vastuuoppilaitokseen. Opiskelijoiden henkilökohtainen ohjaus on työnkuvan tärkein osa-alue, mutta myös kouluissa järjestettäville infotilaisuuksille ja erityisesti ohjaajien väliselle yhteistyölle on varattu työaikaa. Sama ohjaaja toimi nuoren ohjaajana aina 25-vuoden ikään saakka ja hän saa järjestelmän kautta reaaliaikaisesti tiedot nuoren koulupolun etenemisestä. Maahanmuuttaneiden ohjausta ei ole eroteltu tai resursoitu erikseen, vaan ohjauspalvelut olivat samanlaisina tarjolla jokaiselle.
Saimme matkastamme motivaatiota ja näkemystä siitä, miten voimme kehittää omaa toimintaamme MOPO-hankkeen myötä. Tarvitaan kokonaiskuvan hahmottamista. On tärkeää kuunnella kaikkia toimijoita ja toimia yhdessä, jotta voimme rakentaa kaikkia asiakkaita ja toimijoita palvelevaa ohjaustoiminnan kokonaisuutta. Voimme omaksua ja parantaa Kööpenhaminasta parhaita käytäntöjä, mutta meidän on pidettävä mielessä monikielisten palvelujen tärkeys ja se, että jokainen asiakas ja ohjattava tarvitsee laadukasta tarpeidensa mukaista ohjausta.
Teksti:
Outi Rantanen, TAMK
Tarja Juurakko-Koskinen, TAMK
Mani Maroufzadeh, Tampereen kaupunki
Kuvat: Mani Maroufzadeh, Tampereen kaupunki
Kommentit