Kiertotalouden toimivat käytänteet Euroopassa: BioPak-hankkeen katsaus

Hand of human holding green earth circular economy icon. Circulating in an endless cycle, Business and world sustainable environment concept.

BioPak – hankkeen tavoitteena on edistää kiertotaloutta kehittämällä uusia puukuitupakkausten takaisinotto- ja uudelleenkäyttöratkaisuja sekä parantaa valmistusprosessien resurssitehokkuutta. Näissä puitteissa olemme hankkeessa laatineet raportin, jossa tutkitaan eurooppalaisen kiertotalouden avainarvoketjujen toimintaa esimerkkimaiden Suomi, Ruotsi, Saksa ja Hollanti kautta. Tavoitteenamme on selvittää avainarvoketjuissa esiintyviä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja omaa kehitystyötämme varten.

Nämä maat olemme valinneet pyrkimyksenämme korostaa yhtäläisyyksien lisäksi alueellisia eroavaisuuksia EU-maiden kesken. Tämä blogi on ensimmäinen kolmesta, joissa käsitellään raportin sisältöä ja löydöksiä; aiheen pohjustamiseksi tässä kirjoituksessa käydään läpi kiertotalouden kehitystä ja haasteita Euroopassa sekä esitellään esimerkkimaat.

Kiertotalous on kehittynyt merkittävästi Euroopassa viime vuosina, erityisesti EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja kiertotalouspaketin myötä. Näiden aloitteiden avulla on tarkoituksena vähentää jätettä, parantaa resurssien tehokkuutta ja edistää kestävää talouskasvua. Kiertotalouden edistämiseksi on otettu käyttöön monia toimenpiteitä, kuten tuotteiden elinkaaren pidentäminen, kierrätyksen tehostaminen ja energiansäästötoimet. Esimerkkinä tällaisista toimista on vuonna 2024 Euroopan unionissa voimaan astunut PPWR-säädös (Packaging and Packaging Waste Regulation), jolla halutaan edesauttaa kiertotaloutta pakkausjätettä vähentämällä. PPWR:n tavoitteena on varmistaa, että kaikki pakkaukset ovat uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä, vähentää ylipakkaamista ja edistää kierrätysmateriaalien käyttöä. Säädös enteilee siis merkittäviä muutoksia eurooppalaisille pakkausteollisuudelle lähivuosina.

Toinen toistaan kunnianhimoisempien ilmastotavoitteiden myötä kiertotalous on noussut keskeiseksi teemaksi Euroopassa, maiden pyrkiessä vähentämään jätettä ja hyödyntämään resursseja tehokkaammin. Vaikka kiertotalous tarjoaa monia etuja, on sen toteuttaminen käytännössä usein haastavaa. Esimerkiksi muovin kierrätys aiheuttaa monia haasteita: muovituotteet koostuvat usein monista eri muovilajeista ja materiaaleista, mikä vaikeuttaa niiden erottelua ja kierrätystä, minkä lisäksi puutteellinen jätehuolto ja lajittelujärjestelmät estävät muovin tehokkaan keräämisen ja kierrätyksen. Lisäksi kierrätysmuovin markkinat ovat taloudellisesti hankalat, sillä kierrätetyn muovin käyttö on usein kalliimpaa kuin uuden muovin valmistus fossiilisista raaka-aineista. Muovin kierrätysasteen nousua hidastavat myös kuluttajien ja yritysten asenteet sekä tietoisuuden puute kierrätyksen tärkeydestä.

Euroopan unionin jäsenmaina Suomi, Ruotsi, Saksa ja Hollanti ovat kaikki ottaneet merkittäviä askeleita kohti kiertotaloutta, mutta jokaisella maalla on omat vahvuutensa ja painopisteensä tässä siirtymässä. Vaikka maita yhdistää EU:n linjaus ilmastopolitiikassa, niillä on taloudellisesti ja geopoliittiset eriävät lähtökohdat pyrkimyksessä kiertotalouteen. Olemme valinneet maat näiden tekijöiden pohjalta, havainnollistaaksemme alueellisia tavoitteita, eroja ja yhtäläisyyksiä:

  • Suomi on ansioitunut innovaatioiden saralla, myös kiertotaloudessa, mutta maan kierrätysaste on EU:n keskitasoon nähden verrattain alhainen.
  • Ruotsissa on panostettu tehokkaaseen kierrätysjärjestelmään, mukaan lukien muovin ja tekstiilien, ja maan kierrätysaste on EU:n keskiarvon yläpuolella.
  • Saksa on johtava edelläkävijä kiertotalouteen siirtymisessä, joka on valjastanut voimakkaan teollisuutensa osaksi tätä prosessia.
  • Hollannilla on yksi Euroopan johtavista kierrätysasteista, minkä takana ovat maan kunnianhimoinen kansallinen strategia ja asianmukainen lainsäädäntö.

Vastauksena kiertotalouden haasteisiin näissä maissa on kehitetty innovatiivisia biotalouden ratkaisuja, investoitu korkeatasoisiin jätehuoltojärjestelmiin ja kiertotaloutta tukeviin teknologioihin sekä tuettu kunnianhimoisia ilmastotavoitteita asianmukaisella lainsäädännöllä. Blogin seuraavassa osassa (2/3) käymme läpi vertaillen esiteltyjen maiden ja niiden kiertotalouden avainarvoketjuissa kehitettyjä toimia ja käytänteitä osana puhdasta siirtymää.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (Euroopan aluekehitysrahasto EAKR).

 

Teksti: Kirsi Linkosuonio

Kuva: Adobe Stock

 

Euroopan Unionin osarahoittama -logo.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi