Generatiivinen tekoäly haastaa yliopistot
TENKissä tehdyn kyselyn mukaan (vastaajina 14 yliopistoa) kaikilla yliopistoilla oli ainakin tekeillä ohjeet tekoälyn käytöstä opetuksessa ja tutkimuksessa. Näiden ohjeiden teemoina ovat läpinäkyvyys, eettisyys, tutkijoiden vastuullisuus ja aineiston hallinta.
Tekoälyn käyttö on nykypäivän työelämätaito. Suomalaiset yliopistot sallivat generatiivisen tekoälyn hallitun käytön ja näkevät sen mahdollisuutena tutkimuksessa. Tutkijoiden ja opiskelijoiden on kuitenkin selkeästi kuvattava, miten he ovat tekoälyä käyttäneet. Tekoäly on työkalu, joka voi auttaa oppimisessa ja tutkimuksessa tuottamalla ideoita ja luonnostelemalla sisältöä ja muokkaamalla kieltä. Se ei voi kuitenkaan korvata opiskelijaa tai tutkijaa kirjoittajana tai opettajaa arvioijana.
Organisaatiot ohjeistavat tutkijoita ja opiskelijoita tekoälyn käytössä, mutta vastuu on aina tutkijan ja opiskelijan. Ohjeiden tulee olla selkeitä, mutta riittävän yleisiä. Tekoäly voi liittyä tutkimukseen monen eri tavoin, tekoäly ei kuitenkaan voi olla tekijänä. Oleellista on jatkossa se, miten tekoälyn riskit ja mahdollisuudet integroidaan tekoälyn riskit ja mahdollisuudet normaaliin eettiseen arviointiin. Helsingin yliopisto tarjoaa ilmaisen tekoälyn etiikan verkkokurssin (https://ethics-of-ai.mooc.fi/fi/).
Uudet ohjeistukset
Tutkimusetiikan ohjeistuksia uudistettu kansallisesti ja kansainvälisesti. European Code of Conduct for Research Integrity 2023 luo puitteet tutkimusetiikalle Euroopan tasolla. Tästä oheistuksesta on tulossa suomennos 2025 alkupuolella. Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK) tarkentaa ja konkretisoi ohjeistusta kansallisella tasolla. Keskeiset erot aikaisempaan HTK:n versioon ovat: 1) selkeytetyt määritelmät ja periaatteet, 2) prosessien yksinkertaistaminen, 3) vahvempi panostus ennalta ehkäisyyn, 4) kansainvälisten ohjeiden huomiointi sekä 5) roolien ja vastuiden tarkennukset. Eri aloille on laadittu omia eettisiä ohjeita. Luonnonvarakeskus on laatinut vuonna 2024 ohjeistuksen ympäristöä ja eliöitä koskevan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ennakkoarviointi.
Tutkimusetiikan barometri
Keväällä 2024 on tehty tutkimusetiikan barometri. Siihen on saatu yli tuhat vastusta. Sen mukaan merkittävä ongelma on tekijyys. On epäilyksiä siitä, että nimiä lisätään perusteettomasti ja valta-asemaa käytetään väärin. Ongelma liittyy kovaan kilpailuun tiedemaailmassa, jossa julkaisujen määrällä on suuri merkitys meritoitumisen arvioinnissa. Näin ollen tutkijan arvioinnissa pyritään siirtymään kvantitatiivisesta arvioinnista kvalitatiiviseen arviointiin. Tekijyysaineisto on tulossa koulutuskäyttöön ja itseopiskeluun, näiden avulla voidaan mahdollisesti vähentää tekijyysongelmia. Toinen esille tullut haaste oli, mistä lähteistä saadaan tietoa tutkimusetiikasta. Puolet vastaajista kaipasi lisäkoulutusta ja keskusteluja tutkimusetiikasta. Tutkimusetiikan tukihenkilöiden apua ei osata käyttää ja moni ei edes tiedä, että heillä on sellainen käytettävissä organisaatiossaan.
TAMK ja tutkimusetiikka
TAMKin intrassa tutkimusetiikan periaatteet löytyvät omana sivunaan ja hyvän tieteellisen käytännön ohjeistus on koottu hienosti yhteen omalle sivulleen. Tutkimusetiikan tukihenkilönä toimii TAMKissa yliopettaja Pia Keiski.
Ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Tampereen alueella löytyy myös intrasta sujuvasti. TAMKin oma eettinen ennakkoarviointi löytyy myös pienen etsinnän jälkeen. Sivulta löytyy ohjeistusta, aikatauluja ja toimikunnan kokoonpano. Toimikunnan puheenjohtajana toimii yliopettaja Arja Halkoaho. Eettisen ennakkoarvioinnin voidaan ajatella olevan tutkijan vakuutus, joka ohjaa pois mahdollisista ongelmista.
Tekoälyn käyttöä koskevat suositukset ja ohjeet Tampereen korkeakouluyhteisössä löytyvät myös helposti ja sivuilla on suora linkki myös suositeltaviin tekoälysovelluksiin Microsoft Copilot ja Scopus AI.
Kirjoittajat: TAMKin eettisen toimikunnan jäsenet yliopettaja, dosentti Merja Sinkkonen, Soveltavan tutkimuksen keskus, TAMK ja yliopettaja, dosentti Eeva Liikanen, soveltavan tutkimuksen keskus, TAMK
Kuva: Pixabay
Kommentit