Keikkatyön käsikirja on toteutettu verkkosivun muotoon, ja se lepää osoitteessa https://sites.tuni.fi/keikkatyo/. Englanninkieliseen osioon pääsee pääsivun linkistä tai kirjoittamalla osoitekenttään https://sites.tuni.fi/gigwork/.
Käsikirja on jaettu kuuteen osioon:
- Työ- ja toimeksiantosuhde
- Kevytyrittäminen
- Yrittäminen
- Sosiaaliturva
- Työhyvinvointi
- Käsiteopas
Näiden lisäksi löytyy Materiaalipankki, jonka sisältöä vielä päivitetään. Eri osioiden alle on koottu sisältöä ikään kuin vastauksiksi lukijan kysymyksiin, kuten: ”Mitä ovat immateriaalioikeudet?” tai ”Mitkä asiat kuormittavat?”.
Alustan hieman jäykkää visuaalisuutta on käsikirjassa elävöitetty videodialogeilla, joiden esikuvana on ollut BBC:n sketsisarja Lunta tupaan. Videot on käsikirjoittanut ja ohjannut yliopistonlehtori Minna Hokkanen. Kuvaus ja leikkaus ovat visuaalisen journalismin opiskelija Emma Lillqvistin käsialaa. Äänistä, lavastuksesta ja valaisusta vastaa näyttämömestari Nuutti Vapaavuori. Näyttelijöinä toimivat Tampereen yliopiston näyttelijäopiskelijat Vilma Sippola, Aino Karlstedt, Kasperi Kola ja Eero-Heikki Puustinen.
Videot on tehty hieman kieli poskessa, asiasisältöä kuitenkaan tyystin unohtamatta. Päätavoite on keventää Keikkatyön käsikirjan muuten hieman raskasta tunnelmaa. Huumorihan on ainoa keino selvitä tästä kaikesta. Tästä kaikesta.
Keikkatyön käsikirjaan sisältyy myös podcasteja. PIRSSI-podcastit ovat todellisten henkilöiden haastatteluja, jotka on toteutettu tiettyjä dramaturgisia keinoja hyödyntäen. Haastattelut litteroitiin sanasta sanaan, minkä jälkeen niitä lyhennettiin ja editoitiin niin, että eri haastattelut muodostavat yhteensopivan kokonaisuuden ilman päällekkäisyyksiä. Henkilöt anonymisoitiin, ja Nätyn näyttelijät Henriikka Heiskanen, Kristiina Karhu ja Miika Suonperä lukivat tekstit.
Kuvataideopiskelija Veera Jokitalo maalasi podcast-henkilöistä muotokuvat. Veera ei saanut tietoonsa todellisten henkilöiden nimiä ja sitä, miltä he näyttävät, vaan hän loi muotokuvat tarinan ja keksityn nimen pohjalta. Mahdollinen yhdennäköisyys todellisen henkilön kanssa on siis puhdasta sattumaa.
Muotokuvien tarkoitus on antaa syvyyttä henkilöihin ja alleviivata, että kyseessä ovat kertomukset elävästä elämästä. Hieman nurinkurisesti itse valokuvaajana koen, että saavutamme tämän tavoitteen paremmin maalauksilla kuin valokuvilla.
Musiikin lehtori Matti Ruippo teki jinglet sekä videoihin että podcasteihin. Kaikki Keikkatyön käsikirjan käännökset ja videoiden tekstitykset on tehnyt monikielisen viestinnän opiskelija Mira Kainulainen opettajansa Miia Santalahden opastuksessa. Sisällön sijoittamisesta alustalle ja teknisistä ratkaisuista vastasi lehtori Ari Närhi.
Suuret kiitokset kaikille käsikirjan kanssa työtä tehneille. Toivottavasti Keikkatyön käsikirjasta on apua itsensä työllistämisen ja keikkatyön hetteikössä tarpoville. Maailma ei kuitenkaan tule valmiiksi yhdessä pikku hankkeessa, vaan työtä jatketaan. Antakaa toki palautetta käsikirjasta sieltä löytyviin yhteystietoihin. Ei muuta kuin kovaa käyttöä!
Kirjoittaja: Antti Haapio, lehtori, TAMK
Kuva: Veera Jokitalo, opiskelija, TAMK
Kommentit