Leaniin siirtyminen ei ole kertaponnistus vaan ajattelutapa
Lean-ajattelu pitäisi saada käyntiin jokaisella yrityksen työntekijällä. Ensimmäinen ehto onnistumiselle on kuitenkin johdon tuki. Vasta sitten, kun johto oivaltaa lean-ajattelutavan edut ja mahdollisuudet, voidaan saada aikaan merkittäviä, pysyviä ja ennen kaikkea jatkuvia parannuksia yrityksen toimintaan ja sitä kautta tuottavuuteen.
Ensimmäisen päivän aikana monialaisen osallistujajoukon esiin tuomat näkökulmat herättivät itselläni tarpeen oppia lisää lean-ajattelusta ja sen käytännön toteuttamisesta. Uudet sovellusmahdollisuudet ovat ilmiö, johon itse törmään jatkuvasti lean-maailmassa. Osallistujayrityksistä nostettiin esille esimerkiksi asiantuntijatyön lean-johtaminen ja pitkään alalla olleiden työntekijöiden muutosvastarinta lean-matkan alkumetreillä – ja mahdollisesti myöhemminkin.
Lean ei tarjoa suoria ratkaisuja, mutta perusajatus tukee ongelmiksi koettujen alueiden kehittämisessä
”Ihminen ei ole kone.” Tällainen toteamus nousi esille työpajassa. Tämä on totta ja tarpeellista ymmärtää myös leanin yhteydessä. Työpajassa tuli myös esille, että asiantuntijatyössä olevat henkilöt kehittävät mielellään omaa työtään. Ihmisten voimaannuttaminen ja rohkaiseminen kehittämään prosesseja on lean-ajattelun yksi keskeisistä periaatteista. Usein ihmisiä stressaavat tekemättömät työt ja liian suuri työkuorma. Tavallisesti ihminen pystyy tekemään vain yhtä työvaihetta, tuotetta tai tehtävää kerrallaan. Esimerkiksi asiantuntijatyössä ei parhaallekaan osaajalle voi koota kerralla liian montaa tehtävää – stressihän siitä vain tulee ja tuottavuus alkaa laskea.
Multitaskaaminen vaikuttaa tehokkaalta, mutta ei milloinkaan ole sitä, vaikka siltä saattaisi tuntua. Tähän sorrun itsekin toisinaan, mutta onneksi asian tiedostaminen vähentää riskiä sortua tehottomuuteen. Esimerkiksi sähköpostin kilahtaessa siihen ei ole heti vastattava. Muutenkin kaikenlaiset keskeytykset aiheuttavat tehottomuutta tekemisessä. Tätäkin kirjoittaessa olisi ollut mahdollisuuksia lähteä ”häröilemään” moneen suuntaan, mutta pidin fokuksen kirjoittamisessa.
Koulutuksessa keskityttiin periaatteisiin ja omiin havaintoihin
Valmennuksen ensimmäisenä päivänä käytiin läpikeskeisiä lean-periaatteita. Olinpa rakentanut oman lean-talonkin. Niitä on monia erilaisia ja pyrin tekemään siitä eri lähteistä saadun tiedon perusteella mahdollisimman yksinkertaisen. Päivän aikana käytiin läpi myös muutamia yleisimpiä lean-työkaluja ja niiden käyttötarkoitusta. Päivän päätteeksi toivotin hyvää lean-matkaa seuraavan kahden viikon ajaksi. Ei muuta kuin muda-lasit päähän ja katsomaan niiden läpi oman yrityksen toimintaa.
Toisena työpajapäivänä aloitettiin muda-lasien läpi kaksi viikkoa omissa yrityksissä työskennelleiden kyselykierroksella: millaisia havaintoja oli tehty? Aivan kuten arvelin, kaikki olivat alkaneet havainnoida tekemistä lean-näkökulmasta käsin. Paljon oli tehty havaintoja ja osallistujien ajatteluun oli päässyt hiipimään lean-ajattelun siemen. Päivän aikana etsittiin myös erilaisia mahdollisuuksia ja ratkaisuja esille tulleisiin ongelmiin. Ideoita syntyi, mutta käytäntöön näitä päästään viemään vasta paikan päällä yrityksen todellisessa ympäristössä.
Tästä hyvästä alusta alkaa koko elämän mittainen oppiminen Lean maailmassa. Tie ei ole helppo, ja vastoinkäymisiä ja muutosvastarintaa tulee aivan varmasti eteen. Tärkeintä kuitenkin on, ettei päästä kasvamaan lähtenyttä lean-itua kuihtumaan!
p.s. Tätä kirjoittaessa on tarkoituksellisesti vältetty käyttämästä lean-jargonia. Muda-laseilla tunnistetaan seitsemää hukkaa, joiden luokittelun Taiichi Ohno kehitti Toyotan tuotantojärjestelmän (Toyota Production System) kymmeniä vuosia kestäneen ja edelleen jatkuvan kehittämisen yhteydessä.
Smart Work- ja Rethink Gastro -hankkeet ovat ESR-rahoitteisia hankkeita, joissa kohderyhmänä on isännöinti-, kiinteistö-, puhtaanapito-, ja apteekkialan sekä ravitsemisalan yritykset. Pyrimme kehittämään yritysten henkilöstön työhyvinvointia tuottavuutta edistävällä tavalla. Kannustamme uusiin tapoihin ajatella ja toimia.
Hankkeiden verkkosivut:
https://projects.tuni.fi/smartwork/
https://projects.tuni.fi/rethinkgastro
Teksti: Lehtori Mika Moisio, Teollisuusteknologia, TAMK
Kuva: Shutterstock, muokkaus Minttu Rantanen
Kommentit