Päätöswebinaarissa 15.2. valtiovallan tervehdyksen esitti kansanedustaja Paula Risikko. Hän korosti avauspuheessaan hankkeen ajankohtaisuutta ja yhteiskunnallista merkittävyyttä.
Kolmessa työpajassa, jotka saimme pidettyä ennen koronasulkua, luonnostelimme valmennusmallin yhdessä maahanmuuttajanaisten ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Olemme tehneet monenlaista pohjatyötä ja tutkimusta niin maahanmuuttajien kuin ikääntyneiden henkilöiden osallisuudesta vapaaehtoistoimintaan. Kaikista aineistoista ja pilotointikokemuksista saimme viimeisteltyä valmennusmallin maahanmuuttajanaisten ja ikääntyneiden kohtaamiseen vapaaehtoistyössä. Pääsimme testaamaan valmennusmallin luonnosta vuoden viiveellä. Malli esiteltiin hankkeen päätöswebinaarissa.
Ystävyyttä toivotaan
Yhdessä oleminen ja tekeminen, suomen kielen puhumisen mahdollisuus sekä toisen kulttuurista oppiminen hyödyttivät molempia ryhmiä. Ikääntyneiden lupaus toimia varaukkina tai varamummina oli mieluinen ja koskettava asia. Molemmat osapuolet toivoivat saavansa ystävän. Maahanmuuttajanaiset kokivat, että he voivat oppia ikääntyneiden elämänhistoriasta, siitä miten he ovat selviytyneet vaikeista elämäntilanteistaan elämänsä aikana.
Haasteina pidettiin kulttuurieroja ja niistä johtuvia väärinkäsityksiä. Yhteisen kielen puuttuminen, ennakkoluulot ja luottamuspula ovat ainakin aluksi niitä asioita, joiden eteen pitää ponnistella. Hyvinä ratkaisuina tuotiin esiin vapaaehtoistyön valmentaja sekä yhteisten pelisääntöjen luominen.
Luottamuksen rakentaminen
Yhteisissä pelisäännöissä kumpikin osapuoli kunnioittaa ja luottaa toisiinsa, käyttäytyy hyvin ja kuuntelee toisiaan. Molemmat saavat päättää, mitä tehdään yhdessä. Rauhallinen puhe, kielenharjoittelu ilman kielivirheiden pelkoa on yhteinen päätös. Molemmat jakavat kokemuksiaan omasta kulttuuristaan ja oppivat toisiltaan. Molemmat sitoutuvat antamaan tosilleen aikaa tutustumiseen. Luottamuksen rakentuminen kahden henkilön välillä vie aikaa. Molemmille annetaan mahdollisuus katsoa ja kokeilla toimintaa ennen sitoutumista pidemmäksi ajaksi.
Alussa korostuu erityisesti vapaaehtoisjärjestön merkitys. Maahanmuuttajat ovat aliedustettuina vapaaehtoistyössä Suomessa ja Euroopassa. Vapaaehtoistyön osallistumisen hyödyistä maahanmuuttajille ja ikääntyneille on vahva tutkimusnäyttö. Vapaaehtoisjärjestöt voisivatkin kehittää toimintaansa niin, että maahanmuuttajien saamiseksi mukaan toimintaan nimettäisiin esimerkiksi vapaaehtoistyön valmentaja, jonka toimenkuva kohdistuisi maahanmuuttajien saamiseksi ja pitämiseksi järjestötoimintaan yhdessä valtaväestön kanssa.
Hankkeessa tuotettiin dokumenttielokuva ”Kohtaamisia”, joka tiivistää hankkeen sanoman elokuvan keinoin koskettavasti.
Hanke sai rahoituksen EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF). Kohderyhmänä olivat kolmansista maista tulleet haavoittuvassa asemassa olevat naiset, joille tarjottiin mahdollisuus kurkistaa suomalaiseen vapaaehtoistoimintaan, järjestötoimintaan sekä ikääntyneiden henkilöiden arkeen. Hanke alkoi maaliskuussa 2019 ja päättyi helmikuussa 2022.
Teksti: Projektipäällikkö Sirpa Salin, yliopettaja, gerontologinen hoitotyö, TAMK
Pääkuva: Pixabay
Kommentit