Mäski – haaste vai mahdollisuus?

PITS-hankkeessa polttavana puheenaiheena on ollut mäski ja sen hyötykäyttäminen raaka-aineena. Mäski voi olla haastava uusiokäytön kannalta sen ominaisuuksien vuoksi, mutta voisiko sitä hyödyntää paperinvalmistuksessa tai leivonnassa?

PITS eli Pirkanmaan teolliset symbioosit -hankkeessa yhtenä tavoitteena on selvittää ja tehdä näkyväksi pirkanmaalaisten yritysten sivuvirtoja.

PITS-hankkeen projektitiimi vieraili viime keväänä yhdessä Campusravitan kanssa Koskipanimon luona innovoimassa mäskin hyötykäyttömahdollisuuksia. Koskipanimo on Tamperelainen panimo, joka toimii Panimoravintola Plevnan yhteydessä. Tapaamisesta Campusravita sai mäskiä mukaansa, jotta konkreettinen testaaminen ideoiduissa käyttökohteissa pääsisi alkamaan.

Mäskin haasteet

Mäskiä syntyy oluen valmistuksen sivutuotteena ja tällä hetkellä se menee usein eläinten rehuksi. Mäskin uusiokäyttämisessä on omat haasteensa, sillä mäski alkaa käymään nopeasti ja siitä syntyy voimakas haju. Mäski täytyy saada heti tuoreena valmistusprosessin jälkeen jatkojalostukseen tai pakastukseen, jotta käymisprosessi ei ehdi alkamaan. Tämä luo omat haasteensa muun muassa logistiikan osalta.

Keväällä 2022 TAMK toteutti mäskipaperidemonstraation paperilaboratoriossa. Lisäksi Campusravitan toimesta uunissa paistui mäskisämpylöitä. Mäskillä voi siis olla tulevaisuus uusien tuotteiden raaka-aineena.

Mäskistä syntyy kaunista paperia

Mäskin käyttäminen paperinvalmistuksessa eroaa hieman normaalista paperinvalmistuksesta.

”Mäski vaati hieman mekaanista käsittelyä, jotta sitä voitiin lisätä paperimassaan. Muuten prosessi toimi kuten pelkkää sellua käytettäessä”, kertoo rakennetun ympäristön ja biotalouden lehtori Atte Rättyä.

Aluksi pakastettu mäski sulatettiin ja mitattiin oikea suhde aiemmin valmistettuun selluloosamassaan. Tämän jälkeen mäski sekoitettiin veteen ja kaadettiin selluloosamassan joukkoon. Komponentit sekoitettiin huolellisesti ja seos kaadettiin muottiin, jolla valmistettiin laboratorioarkkeja.

Ensimmäisessä kuvassa kosteaa mäskiä ihmisen kädellä, toisessa kuvassa ämpärissä vettä, mäskiä ja selluloosamassaa sekoittumassa, kolmannessa kuvassa valmis seos on paperiarkkimuotteja painavan koneen sisällä ja viimeisessä kuvassa esitellään valmis kuivunut mäskipaperiarkki.

Mäskipaperin valmistusprosessi oli mielenkiintoinen ja kaunista mäskipaperia saatiin valmistettua vähäiselläkin mäskimäärällä. Mäskin määrä ei saa olla liian suuri suhteessa selluloosamassaan, sillä muuten se voi vaikuttaa paperikoneen toimintaan tai muuttaa paperin ominaisuuksia liikaa. Ulkonäöllisesti mäskipaperi eroaa normaalista valkoisesta paperista maltaasta muodostuneiden mäskipalasten vuoksi.

”Laboratorioarkkien teko onnistui hyvin myös mäskin kanssa. Paperiin saatiin hieno orgaaninen ja rouhea ulkonäkö yllättävän pienellä mäskimäärällä”, kuvailee Atte Rättyä.

Mäskipaperin tulevaisuus

Tulevaisuudessa mäskille olisi hyvä löytää myös muita hyötykäyttömahdollisuuksia, jotta saadaan ainutlaatuisia ja innovatiivisia tuotteita kestävän kehityksen mukaisesti.

”Mäskipaperi olisi hieno pakkaus- tai etikettipaperi mäskiin liittyville tuotteille. Toivoisin, että mäskille löydettäisiin tulevaisuudessa myös vielä korkeamman jalostusarvon hyödyntämiskohteita”, miettii Atte Rättyä.

Mäskipaperista voisi saada esimerkiksi uniikin pakkausratkaisun tuotteelle, jonka sivuvirtana mäski on syntynyt. Kiertotalouden lisäämisen ohessa yritys saisi tästä hienon tarinan brändilleen.

Mäskipaperista valmistettuja lasinalusia ja paperiarkkeja sekä Fazerin kauran kuoresta valmistettuja leipäpusseja.
Puukiekolle asetettuna vesilasi mäskipaperista valmistetulla lasinalusella sekä taustalla mäskipaperiarkkeja ja männynkäpyjä.

Campusravitan uunissa paistui herkullisia mäskisämpylöitä

Paperinvalmistuksen lisäksi mäski toimii myös leivonnassa. Campusravita testasi mäskin käyttöä sämpylöissä, lisäämällä mäskiä mallassämpyläohjeen mukaisesti maltaan sijasta. Sämpylöiden leivonnassa mäskisäikeet olivat kuitenkin liian isoja sämpyläkoneeseen, joten ne leivottiin käsin.

Mäskiä voisi jatkossakin käyttää leivonnassa makua tuovana raaka-aineena. Mäskin korkea ravintoarvopitoisuus sekä maukkaus antavat leivontaan oman uniikin kosketuksensa.

Ensimmäisessä kuvassa sulatettua mäskiä ämpärin pohjalla, toisessa kuvassa mäskitaikinasta pyöritellyt taikinapallot matkalla uuniin ja kolmannessa kuvassa valmiit uunituoreet mäskisämpylät leikkuulaudalla.

PITS-hanke toivoo, että mäski löytää tulevaisuudessa uusia hienoja käyttökohteita ja luo näin näyttäviä brändejä. Jos kiinnostuit aiheesta, niin ota yhteyttä ja tule mukaan!

 

PITS-hankkeen verkkosivut: https://projects.tuni.fi/pits/

Teksti: Projektityöntekijät Sanni Joukainen ja Ginstia Haatainen, TAMK

Kuvat: Sanni Joukainen ja Ginstia Haatainen

 

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *