Näissä blogiteksteissä kerron yhden opettajille suunnattuihin pienryhmiin osallistuneen kokemuksista oman hyvinvoinnin vahvistamisesta.
Ei kuitenkaan auta, vaikka olisi lukenut kokonaisen opaskirjan vagus-hermoston toiminnasta, jos itselleen toimivia keinoja ei ota käyttöön arjessa. Pelkkä tieto ei auta, kuvailee Iida omia pohdintojaan opettajille suunnattujen pienryhmien pohjalta.
Pystymme vaikuttamaan palautumiseemme ymmärtämällä ja säätelemällä stressin hyvinvointiriskejä sekä käyttämällä arjessa päivittäin itselleen sopivia keinoja palautumisen vahvistamiseksi. Nämä hyvinvointiriskit liittyvät läheisesti kehoon ja aivoihin, joten pelkästään keskustelu tai lukeminen eivät yleensä auta. Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimassa ESR-rahoitteisessa Kestävä Aivoterveys -hankkeessa pilotoitiin opettajilla aivoterveyden näkökulmasta hyvinvointia ja jaksamista vahvistavat pienryhmät.
Pienryhmissä tärkeäksi nousi peilisolujen toiminnan ymmärtäminen, koska se tarjosi vastauksia monelle siitä, miksi työn kuorma ei tunnu helpottavan. Palaset loksahtivat paikoilleen, kun Iida tunnisti, että oppilaiden kanssa tapahtuva vuorovaikutus tuottaa peilisolukuormaa päivittäin ja runsaasti.
Kyse ei ollutkaan osaamisestani tai siitä, että oma työ ei ollut hallinnassa. Ymmärrys peilisolujen toiminnasta auttoi jaksamaan paremmin, kertoo Iida.
Hän nostaa esille myös itsemyötätunnon harjoittelemisen merkityksen oman kuormituksen ymmärtämisessä ja säätelemisessä.
Peilisolujen merkitys palautumisessa
Peilisolujen toiminta vaikuttaa meihin kaikkiin, joten tunteet tarttuvat herkästi ihmisestä toiseen. Vuorovaikutustyössä tapahtuu väistämättä väsymistä. Tärkeää on oppia katkaisemaan tiedostamaton peilaus ja näin vaikuttamaan tunteiden ja kokemusten tarttumiseen sekä omien rajojen vahvistumiseen. Peilisolujen toiminnan kautta syntyvä kuormitus korostaa myös yksilön ja työyhteisön palautumisen keinoja, jotka tuottavat vastapainoa sosiaaliselle kuormitukselle. Monelle vuorovaikutustyötä tekevälle yksin tai hiljaisuudessa oleminen on tärkeä osa palautumista.
Peilisolut mahdollistavat omien kehoreaktioiden tietoisen säätelyn kautta myös itseään vahvistavien myönteisempien vuorovaikutuskehien syntymisen asiakkaiden, työyhteisön ja omien läheisten kanssa. Omasta hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta siis myös muiden ihmisten vuoksi, sillä voidessamme hyvin olemme levollisempia ja suhtaudumme myönteisemmin muihin ihmisiin. Ympärillä olevien ihmisten peilisolut reagoivat myötätuntoiseen ja arvostavaan asenteeseen sekä tekoihin. Myönteisten vuorovaikutuskehien syntymisen kautta näissä piilee valtavasti potentiaalia ihmisten jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta (Susipolku, 2023) sekä työyhteisöissä että henkilökohtaisen elämän ihmissuhteissa.
Aikaisemmin TAMK-blogissa julkaistut kirjoitukset:
Mitä voimme tehdä oman hyvinvoinnin hyväksi? Osa 1
Miten omaa palautumista voi tukea: rajoja ja rauhaa Osa 2
Hankkeen verkkosivut: https://projects.tuni.fi/kestavaaivoterveys/
Lähteet:
Susipolku R, 2023, Miksi organisaatiossa pitää puhua aivoterveydestä? TAMK Journal, Verkkosivu, viitattu 25.4.2023: https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/tamkjournal/miksi-organisaatioissa-pitaa-puhua-aivoterveydesta-riikkaelina-susipolku/
Kirjoittaja:
Riikkaelina Susipolku, Kestävä Aivoterveys -hankkeen asiantuntija, psykologi, sosionomikoulutuksen lehtori
riikkaelina.susipolku@tuni.fi
ORCID-tunnus: https://orcid.org/0009-0006-9823-4519
Kuva: Pixabay
Kommentit