Miten yli 50 vuotiaat työllistyisivät – viisi suositusta, jotka muuttavat käytäntöjä

Syksyllä 2025 alkoi Yli 50-vuotiaiden työmarkkinoiden kohtaantoa ratkomassa -tutkimushanke, jonka rahoittaa Tampereen kaupunki. Hankkeen tarkoituksena on kuvata yli 50-vuotiaiden työllistymiseen liittyviä asenteita pirkanmaalaisten työnantajien sekä työntekijöiden ja työttömien näkökulmasta. Kyselyyn vastasi 215 työntekijää, 28 työnantajan edustajaa ja neljä työtöntä. Tulosten perusteella laadittiin suositukset, jotka edistäisivät tämän ryhmän työllistymistä.

Yli 50‑vuotiaiden työllistyminen ei ole ensisijaisesti kiinni motivaatiosta, osaamisesta tai työkyvystä. Tutkimusaineistomme osoittaa, että keskeiset esteet syntyvät rekrytoinnin ja työelämän rakenteissa – erityisesti varhaisessa seulonnassa ja urapäätöksissä. Jos tavoitteena on pidentää työuria ja hyödyntää kokeneiden osaajien potentiaalia, tarvitaan konkreettisia muutoksia käytäntöihin.

  1. Ikä pois rekrytoinnin esiseulonnasta
    Ensimmäinen ja vaikuttavin askel on siirtyä aidosti ikäneutraaliin, kompetenssiperusteiseen rekrytointiin. Ikä nousee esiin juuri esikarsinnassa: CV:tä luetaan valmistumisvuosien ja uran pituuden kautta, vaikka tehtävän kannalta ratkaisevaa olisi osaaminen ja näyttö. Kun rekrytointikriteerit sidotaan tehtävän vaatimuksiin ja ikäsidonnaiset signaalit poistetaan varhaisesta seulonnasta, “piiloiset ikärajat” menettävät vaikutusvaltansa.
  2. Haastatteluun pääsyn kynnystä on madallettava
    Moni yli 50‑vuotias kokee, ettei koskaan pääse näyttämään osaamistaan. Aineisto osoittaa, että este ei useinkaan ole haastattelussa vaan siihen pääsyssä. Lyhyet ensikohtaamiset, nopeammat seulontahaastattelut, rekrytointitapahtumat ja osaajapoolit tarjoavat mahdollisuuden tunnistaa osaamista myös ei‑lineaarisilta urapoluilta.
  3. Osaamisen ajantasaisuus todennetaan näytöillä, ei oletuksilla
    Oletukset vanhentuneista digitaidoista tai koulutuksesta ovat sitkeitä, mutta usein perusteettomia. Ratkaisuna ovat konkreettiset työnäytteet, pienet tehtävät, portfoliot ja simulaatiot. Kun osaamista arvioidaan tekemisen kautta, epäilyt voidaan korvata tiedolla. Samalla työnantajille avautuu mahdollisuus tarjota lyhyitä perehdytys‑ ja mikrokoulutuspolkuja, jotka tukevat nopeaa kiinnittymistä työhön.
  4. Työtä ja rooleja muotoillaan elämäntilanne huomioiden
    Työllistyminen ei ole vain rekrytointikysymys. Joustavat työajat, osa‑aikaisuus, hybridityö ja vaihtoehtoiset roolit pidentävät työuria ja pitävät kokemuspääoman organisaatiossa. Kaikki eivät tavoittele enää raskaimpia suoritusrooleja, mutta asiantuntija‑, mentorointi‑ ja laadunvarmistusroolit voivat olla ratkaisevia laadun, riskienhallinnan ja osaamisen siirtymisen kannalta.
  5. Kokemus nähdään investointina, ei kustannuksena
    Yli 50‑vuotiaisiin liitetään usein huolia kustannuksista ja lyhyestä urahorisontista. Aineisto haastaa tämän ajattelun: kokemus tuottaa arvoa laadun paranemisena, virheiden vähenemisenä, asiakasymmärryksenä ja hiljaisen tiedon säilymisenä. Kun keskustelu siirretään palkkakustannuksista tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen, myös rekrytointipäätökset muuttuvat.

Lopulta kyse ei ole siitä, voiko yli 50‑vuotias työllistyä, vaan siitä, halutaanko rakenteet uudistaa niin, että osaaminen pääsee näkyviin. Työurien pidentäminen ei synny juhlapuheilla, vaan arkisilla, mutta määrätietoisilla muutoksilla rekrytoinnissa, esihenkilötyössä ja työn muotoilussa.

Kirjoittajat

Eeva Liikanen, yliopettaja, sosiaali- ja terveysala, TAMK.

Päivi Heimonen, yliopettaja, sosiaali- ja terveysala, TAMK.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi