Nordplus-tapahtumassa pohdittiin kiertotaloutta ja energiatuotantoa

Nordplus-rahoitteisessa, TAMKin johtamassa vaihtoyhteistyössä kumppanikorkeakouluina ovat Tallinnan teknillinen AMK Virossa, Halmstadin yliopisto Ruotsissa, Reykjavikin yliopisto Islannissa sekä KEA Kööpenhaminassa. Nordplus – Advancing Circular Economy Education -tapahtuman keväisenä kohtauspaikkana oli Tallinna 17.–21.huhtikuuta 2023.

Nordplus Korkeakoulutus -ohjelma tukee korkeakoulujen opettajien ja opiskelijoiden pohjoismaista ja baltialaista liikkuvuutta sekä kansainvälistä yhteistyötä. Nordplus myöntää vuosittain noin 9,8 miljoonaa liikkuvuuteen ja projekteihin.

Vuoden 2023 vaihtoviikon käytännön valmistelut alkoivat TAMKissa jo marraskuussa 2022, jolloin järjestettiin avoin haku ympäristötekniikan opiskelijoille. Vaihtoviikolle valittiin neljä opiskelijaa ja lisäksi mukaan lähti kaksi TAMKin opettajaa.

Kyseessä on yli kymmenen vuotta vanha projektiverkosto, jossa kukin korkeakoulu on vastuussa vaihtoviikon järjestämisestä vuorollaan joka viides vuosi. Ennen huhtikuun vaihtoviikkoa eri maiden opiskelijat saivat ennakkotehtävän, joka heidän oli määrä esitellä ensimmäisenä vaihtopäivänä Tallinnassa. Tällä kerralla tehtävänä oli pohtia, miten yritykselle luodaan vihreä brändi.

Ensimmäisenä päivänä, ennakkotehtävän esittämisen jälkeen viiden maan opiskelijat jaettiin sekaryhmiin, joissa oli yksi opiskelija jokaisesta osallistuvasta maasta. Uudet sekaryhmät saivat uuden tehtävän, jonka tavoitteena oli ideoida uusi, vihreä elämä tallinnalaisen K-Print yrityksen valmistamalle pakkausmateriaalille. Tehtävänannon jälkeen lähdettiinkin heti tutustumaan K-Print yritykseen. Vaihtoviikon viimeisenä päivänä sekaryhmät esittivät ideointinsa tulokset toisilleen ja tuolloin paikalla oli myös K-Printin toimitusjohtaja, joka oli innoissaan uusista ideoista.

Vaihtoviikon aikana opiskelijat pitivät kahta päiväkirjaa: matkapäiväkirjaa sekä teknisiin havaintoihin liittyvää päiväkirjaa. Päiväkirjat jätettiin opettajille tarkastettaviksi vaihtoviikon jälkeen

Yleiset Nordplus-tavoitteet kaudelle 2023–2027

• vahvistaa ja kehittää pohjoismaista ja baltialaista koulutusyhteistyötä,
• edistää koulutusjärjestelmien laatua ja elinikäistä oppimista osallistuvissa Nordplus-maissa,
• parantaa koulutukseen liittyvää liikkuvuutta,
• osallistua koulutusyhteistyöhön,
• edistää pohjoismaisten kielten osaamista,
• edistää pohjoismaisten ja balttilaisten kielten ja kulttuurien ymmärtämistä.

Kiertotalouteen ja energiantuotantoon painottuva vaihtoviikko sisälsi ryhmätöitä ja yritysvierailuja.

Vaihtoviikon yritysvierailukohteet

K-Print on painotalo, joka valmistaa pakkauksia, tuoteluetteloita, toimistotarvikkeita, markkinointimateriaaleja, pelikortteja, lehtiä ja kalentereita.

Irun sähköntuotanto- ja jätteenpolttolaitos, joka tuottaa lämpöä suurimmalle osalle Viron pääkaupungin asukkaista.

AS Estonian Cell on kundalainen haapasellutehdas, joka aloitti tuotannon huhtikuussa 2006. Tehtaan rakentamiseen tehtyjen investointien määrä oli 153 miljoonaa euroa, mikä on toiseksi suurin Viron teollisuuteen koskaan tehty investointi. Yrityksen omistaa itävaltalainen Heinzel Group.

Paljassaaren jäteasema, jonne ihmiset voivat tuoda tarpeettomaksi tulleita, hyvässä kunnossa olevia, kierrätettäviä tavaroita.

Koplin kansantalo -hankkeen tavoitteena on kutsua Koplissa ja sen lähistöllä asuvat puutarhanhoidon harrastajat perustamaan yhteinen yhteisökeskus ja luomaan paikka yhteisölliselle toiminnalle samalla edistäen kestävän kehityksen periaatteita.

DPD on Viron johtava pakettipalvelujen tarjoaja. DPD toimittaa kuriirilähetykset määränpäähän Virossa 1–2 työpäivän kuluessa määräpaikasta riippuen. Tavarat kuljetetaan ovelta ovelle.

Paljassaaren jätevedenpuhdistamo on Viron suurin vesilaitos, joka toimii vastuullisesti Tallinnassa ottaen huomioon toimintansa vaikutukset ympäröivään luontoon ja yhteisöön. Paljassaaren jätevedenpuhdistamo käyttää resursseja – mukaan lukien energiaa ja vettä – kestävästi ja yritys etsii jatkuvasti uusia tapoja tehdä prosesseistaan ympäristöystävällisempiä ja tehokkaampia.

Kirjoittajat:

Joni Sallila, lehtori, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri, TAMK
Johannes Jermakka, lehtori, Rakennettu ympäristö ja biotalous, TAMK

Kuva: Joni Sallila