Opettaja ei voi luokkahuoneessa tai etäluennoilla tarjota kaikkea teoreettista tietoa ja osaamista opiskelijalle. On hyvin rajallista kuinka paljon yksittäinen opettaja voi saada teoriaopetuksessa aikaan oppimista ja sen seurauksena muodostuvaa osaamista.
Esimerkiksi sairaanhoitajakoulutuksessa monella opiskelijalla on lähihoitajan tutkinto, ja he työskentelevät lähihoitajina opintojensa ohella. Myös ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen kaikilla sairaanhoitajaopiskelijoilla on mahdollisuus hakea lähihoitajan töitä. Tai sitten, 140 opintopistettä saavutettuaan, opiskelija voi hakeutua sairaanhoitajan töihin. Miksi emme siis hyödyntäisi tätä mahdollisuutta opintojen toteuttamiseksi ja toteuttaisi niitä opinnollistamalla?
Opinnollistamisen eteneminen
Ensimmäisen teoriaopintojen opinnollistamisen kokeilun toteutin jo vuosina 2016–2017 Verkkovirta-hankkeessa. Tuolloin opiskelijat kokivat toteutuksen raskaaksi, mutta antoisaksi. Tällä kertaa HARKKA-hankkeessa kevensin prosessia ja muutin sitä organisoidummaksi. Toteutin opinnollistamalla kevään, kesän ja syksyn 2020 aikana kaksi sairaanhoitajakoulutuksen teoriaopintojen opintojaksoa: Ohjausosaaminen ja sähköinen viestintä (3op) ja Gerontologinen hoitotyö (4op).
Keväällä opiskelijat orientoituivat toimintaan. Kesällä he olivat palkkatyössä ja toteuttivat verkkokurssialustalla osoitettuja tehtäviä ja perehtyivät opiskelumateriaaleihin. Kesän työskentely ja oppimistehtävät sekä opiskelumateriaalit tähtäsivät syksyllä järjestettävään osaamisen osoittamiseen.
Alkusyksystä 2020 järjestin opiskelijoille gerontologisen hoitotyön näyttöpäivän Taitokeskuksella. Näyttöpäivänä testattiin opiskelijoiden kesän aikana hankkimaa osaamista, simulaation, oppimiskeskustelun, koekysymysten ja lääkelaskennan avulla. Ohjausosaamisen ja sähköisen viestinnän osaamisen opiskelijat osoittivat verkkokurssilla ja yhdessä työnantajan kanssa mietityn kehittämistehtävän avulla.
Opiskelu tehostui
Vaikka toteutustapa ennakkoon arvelutti opiskelijoita, jälkikäteen kysyttäessä kokemukset olivatkin positiiviset. Opiskelijat kokivat, että opinnollistamalla opiskelu oli tehokkaampaa. Teoriaa pystyi tehtävien myötä peilaamaan käytäntöön koko toteutuksen ajan. Opiskeluun myös panostettiin enemmän. Mielenkiintoinen näkökulma oli myös se, että työskentely omassa työssä tuli tehokkaammaksi ja tarkemmaksi.
Myös työnantajat kokivat opinnollistamisen positiivisena asiana. Sitä pidettiin muun muassa tärkeänä tekijänä oppilaitoksen ja työelämän välisessä yhteistyössä. Työnantajat kokivat positiivisena myös sen, että opiskelijan oppiessa hän voi tuoda opittua työyhteisön käyttöön.
Teksti: Heimo Outinen, hoitotyön lehtori, TAMK
Kuva: Shutterstock, muokannut Minttu Rantanen
Kommentit