TKIO vai TOKI vai mitä näitä nyt on – innostamista ja innostumista mahdollisuuksien äärellä

kaksi henkilöä hymyilee ison screenin edessä

Syyskuinen perjantai-iltapäivä tai maanantain ensimmäiset tunnit – mikä olisikaan otollisempi aikaa pohtia ammattikorkeakoulujen toimintakentässä suhteellisen uutta TKIOn käsitettä, sitä miten O, osaaminen, oppiminen vaiko opetus, integroituu tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan. Ja kun TAMKilaiset innostuvat, ideoitahan syntyy käytäntöön vietäväksi. Lähdettäisikö vaikka ameebamaisia lasisiiloja purkamaan innovaatiocampille?

Tampereen ammattikorkeakoulun työpajoissa pohdittiin TKIO-integraation esteitä ja edistäjiä, edelleen kehitettiin toiminnan vahvuuksia ja pyrittiin taklaamaan heikkouksia. Esteiksi tunnistettiin siilomainen organisaatio, opetussuunnitelmien tiukat sisällöt, opiskelijoiden, mutta myös opettajien ”löytäminen” ja innostaminen mukaan hanketoimintaan, TAMKin tunnettuus ja työaikasuunnittelumallit, välillä myös hankkeiden liika korkealentoisuus opetukseen sisällytettäväksi. Kuvattiin myös kiirettä vertauskuvalla polkupyörän rinnalla tai perässä juoksemisesta.

Edistäjiksi nähtiin ennen kaikkea osaava henkilöstömme voimavarana, arkisten innovaatioiden julkituominen ja se, että TAMKin opetus- ja ohjaushenkilöstö toimii aktiivisesti myös hankkeissa moniroolisesti, niin pedagogiikan kuin TKIOnkin edistäjänä. Pyrkimys kohti isompia hankekokonaisuuksia, pois sirpalemaisuudesta, nähtiin myös hyväksi suunnaksi. Toki todettiin, että olisiko edelleen myös pienemmillä hankekokonaisuuksilla sijansa, jos opiskelijat pääsisivät niihin mukaan paremmin ja näin TKIOn O-kirjain näyttäytyisi opiskelijakeskeisyytenä.

Opiskelijoiden mukaan saamiseksi ideoitiin osuuskuntatoiminnan vahvistamista, opiskelijoiden osaamisen näkyväksi tekemistä ja sen hyödyntämistä osana hanketoimintaa. Useita aloja yhdistäviin hankkeisiin olisi tahtotilaa: tässä nähtiin oivallisena ponnistusalustana TAMKin strategiset kärjet.

Taklattavaksi tunnistettiin tarpeet monialaisten kohtaamisten lisäämiselle, aidolle yhdessä tekemiselle samoin kuin opiskelijoiden osaamisen huomioinnille jo hankesuunnitteluvaiheessa. Todettiin, että pohdinnalle ei aina hankkeiden toteutuksessa ole aikaa ja siksi opitun tai kehitetyn eteenpäin viemiseen tarvittaisiin hankkeen jälkeen vielä aikaa ja tukea, mm. hankeviestinnän ja ammattitaitoisen tukitiimin saaminen mukaan tiedonjakoon olisikin tarpeen. Hankepäiviä ideoitiin tulosten levittämiseen ja juurruttamiseen. TKIO-palveluihin toivottiin ylipäätään selkeyttä.

Työpajoissa tunnistettiin TAMKilaisille tuttuja TKIO-integraation esteitä: siilot, työaikasuunnittelun kankeus ja kiire, rahoittajien reunaehdot mutta selväksi tuli, että monialaisesta yhteisöstämme löytyy myös ideointi- ja ratkaisuvoimaa. Lähdetäänkö taklaamaan esteitä ja vahvistamaan vahvuuksia luovien menetelmien monialaiselle innovaatioleirille?

 

Kirjoittajat:
Annukka Tapani, VTT, dosentti, lehtori, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
Ari Sivula, KTT, dosentti, vararehtori, Tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja osaamistoiminta
Kuva: Sanna Brauer

Työpajojen vetäjinä toimivat vararehtori Ari Sivula ja lehtori Annukka Tapani. Ne järjestettiin osana TKIO AOKK Pedagogical Leadership-hanketta, jossa ammatilliset opettajakorkeakoulut (HH, HAMK, JAMK, OAMK ja TAMK) tutkivat korkeakoulujen henkilöstön kokemuksia TKIO-integraatiosta. TAMKin aineistosta on kirjoitettu artikkeli: Kytkeytymisiä ja käytänteitä – kohti entistä laadukkaampaa TKIO-toimintaa ja yhteinen artikkeli koko aineistosta on valmistumassa loppuvuoden 2024 aikana.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi