Työyhteisön reflektiivisyyden ja dialogisuuden merkitys sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten alalla pysymiselle

Suomessa ja kansainvälisesti päivittäinen huolenaihe on, miten saadaan sosiaali- ja terveysalalla toimivat ammattilaiset riittämään, pysymään ja jaksamaan alalla. Terveysalan ammattilaisten riittävyys kriisiytyi koronan myötä. Samoin sosiaalialan ammattilaisista on ollut jo pidempään merkittävä pula. Suomessa sairaanhoitajista alan vaihtoa on suunnitellut aktiivisesti noin puolet (48 %). Vain 23 % hoitajista uskoo jaksavansa sote-alan työtehtävissä̈ työuransa loppuun asti.

Terveysalan ammattilaiset ovat enenevässä määrin valmiita luopumaan oikeudesta harjoittaa ammattia. Tiedetään, että uupumus, työtyytymättömyys ja eettinen kuormittuneisuus vaikuttavat aikeisiin lähteä alalta, eikä pelkällä koulutettavien määrän lisäämisellä pystyt asiaa enää korjaamaan, vaan tarvitaan muitakin toimia.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten alalla pysymistä tukevia tekijöitä, palkkauksen ja hyvän johtamisen lisäksi, ovat työpaikan kannustava ilmapiiri, mahdollisuudet hyvinvoinnin ylläpitämiseen työajalla sekä alhaisempi psyykkinen kuormitus. Lisäksi alalla pysymistä tukee työyhteisön sosiaalinen tuki, kokemus työn hallinnasta, kuulluksi tulemisesta, osallisuudesta ja autonomiasta.

Kansainvälisistä tutkimuksista tiedetään, että työyhteisön reflektiivisyys ja dialogisuus ovat tekijöitä, joilla voidaan vahvistaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kokemusta työn merkityksellisyydestä ja halukkuutta pysyä alalla. Reflektiivisyys työssä vahvistaa työntekijän sisäisen motivaation kehittymistä, vähentää koetun stressin määrää, vahvistaa resilienssiä ja tukee työssä jaksamista. Työyhteisön dialogisuus vahvistaa työntekijöiden positiivista kokemusta työstä ja halukkuutta pysyä alalla. Lisäksi työyhteisön dialogisuuden avulla voidaan vahvistaa yhdessä tekemisen, kuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunteita, jotka edelleen vahvistavat yksilön kokemusta työn merkityksellisyydestä. Suomessa asiaa ei ole aiemmin tutkittu.

Tutkimushankkeen toteuttaminen

Työsuojelurahasto rahoittaa kaksi vuotta kestävää tutkimusta aiheesta (REDIO), jonka toteuttajana on TAMK. Tutkimuksessa haastatellaan sosiaali- ja terveysalan eri työyhteisöjä kaksi kertaa, jonka jälkeen tuotetaan tutkimuksen tuloksena käsitteellinen malli ja kehittämisehdotukset. Tutkimus on tärkeä ja kiinnostava niin alan, työntekijöiden, sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden kuin kouluttajienkin näkökulmasta sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Tutkimuksen ensimmäinen vaihe, jossa haastatellaan sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjä useilla paikkakunnilla, on käynnistynyt tänä keväänä. Tutkimus valmistuu kokonaisuutena vuoden 2024 lopussa. Tutkimukseen osallistuvat organisaatiot ovat sitoutuneet vahvasti olemaan mukana jo hakemusvaiheesta asti. Lisäksi tutkimukseen on ilmoittautunut mukaan myös muita työyhteisöjä, jotka kokevat aiheen tärkeäksi. Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuutta koskeva huoli jaetaan monella taholla ja ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi pyritään yhdessä kehittämään.

Kirjoittajat:
Pia Keiski, yliopettaja, TtT, tutkija/REDIO-tutkimushanke, TAMK
Nina Kilkku, yliopettaja, TtT, tutkija/REDIO-tutkimushanke, TAMK

Kuva: Pixabay

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *