Blogisarja 3: Formnext-messut tarjosi jälleen uutta polymeerien 3D-tulostuksessa

Auton ratin suunnittelumalli, Z-Prototyping, materiaalina Henkel Loctite, valmistettu DLP (Digital Light Processing) -tulostimella.
Auton ratin suunnittelumalli, Z-Prototyping, materiaalina Henkel Loctite, valmistettu DLP (Digital Light Processing) -tulostimella.

Materiaalia lisäävän valmistuksen (AM Additive Manufacturing, 3D-tulostus) Formnext-messuilla marraskuussa Frankfurtissa esiteltiin merkittäviä uusia materiaaleja ja tuoteinnovaatiota polymeerien (muovien) 3D-tulostuksessa niin harrastus- kuin teollisuussovellutuksiin.

Farsoonin osastolla oli esillä PK 5000 -polymeeristä tulostettuja kappaleita. Materiaalin mielenkiintoiseksi tekee sen erittäin kimmoisat ominaisuudet: se omaa PLA:n lujuuden, mutta ei murru kuormituksen alla hauraasti kuten PLA. Toinen kiinnostava materiaali oli FABULOUSin ja Farsoonin yhdessä kehittämä DETECT-materiaali (PA11) (Kuva 1). Tämä materiaali on käytössä muun muassa elintarviketeollisuudessa, koska mahdolliset irronneet palaset ovat magneettisia, jolloin ne ovat helposti havaittavissa. Osastolla pääsi seuraamaan UT252P LPBF-polymeeritulostimen HT-23 PEEK+CF-materiaalin tulostamista.

FABULOUSin ja Farsoonin yhdessä kehittämä elintarviketeollisuuden käyttöön suunniteltu DETECT-materiaali (PA11).
Kuva 1: FABULOUSin ja Farsoonin yhdessä kehittämä elintarviketeollisuuden käyttöön suunniteltu DETECT-materiaali (PA11).

Mikrokokoluokan tulostimien valmistajia oli messuille saapunut muutamia. Uusi tuotelanseeraus mikroluokan tulostamiseen oli Nano Dimensionin Exa 250vx DLP (Digital Light Processing) -tulostin, jonka XY-resoluutio on 7,6 μm ja Z-suuntaan kerrospaksuus 10 μm. Näiden tulosteiden tarkasteluun tarvitaan mikroskooppi tulosteiden pienuuden vuoksi.

Desktop-tason MEX-laitteissa varteenotettavin uutuus oli Prusan CORE One, joka on selvä vastaus Bambu X1 Carbonin valtaamille markkinoille. Tulostin on ominaisuuksiltaan ja hinnaltaan samassa luokassa Bambun kanssa, 1100 USD (ilman arvonlisäveroa). Kuitenkin tulosteiden laatua ja tulostamisen helppoutta voidaan arvioida vasta, kun laitteita päästään testaamaan.

HP esitteli uuden ohjelmistonsa, HP 3D Build Optimizerin, joka keskittyy tulostamisen tehostamiseen. Ohjelmisto optimoi tulostettavien kappaleiden nestauksen (kappaleiden asettelu koko tulostustilavuudessa x-, y- ja z-suunnissa), parantaen tulostustilavuuden käyttöä, säilyttäen laadun ja vähentäen tulostuskustannuksia. Ohjelmisto on kehitetty yhteistyössä Materializen ja Autodeskin kanssa. Materiaalipuolella HP esitteli halogeenivapaita, paloturvallisia materiaaleja.

”ULTEM (PEI) ja PEKK-materiaalien tulostamista oli näytillä runsaasti. Näiden materiaalien tulostaminen on haastavaa erityisesti niiden vaatimien korkeiden lämpötilojen vuoksi.

SLA-tulostimien puolella eniten ennakkokiinnostusta herätti 3D SYSTEMS SLA-tuoteperheen uusi tulokas, PSLA 270. Kuitenkin se jäi melko huomaamattomaksi laajassa SLA-tulostimien tarjonnassa, eikä herättänyt juuri kiinnostusta yleisössä.

Messuilla oli selvästi aikaisempaa enemmän LSAM (Large Scale AM, suurten kappaleiden lisäävävalmistus) -laitteistoja. Nämä laitteistot koostuvat suuresta robotista, yleensä Gantry-tyyppisestä tai käsivarsirobotista, joten ne olivat erittäin näyttäviä kokonaisuuksia. Granulaatti-extruderi oli yleisin tulostuspään tekniikka, ja tulostusmateriaaleina käytettiin tyypillisesti PP- ja ABS-kuitulujitteisia materiaaleja (Kuvat 2 ja 3).

Cms kreator a3 LSAM -tulostinjärjestelmä.
Kuva 2: Cms kreator a3 LSAM -tulostinjärjestelmä.
Breton Genesi E4 AM järjestelmällä tehty autoklaavimuotti. Materiaali on Thermocomp EC004EXAR1. Tulostusteho 51 kg/h, tulostusaika 11 h, koneistusaika 21 h.
Kuva 3: Breton Genesi E4 AM järjestelmällä tehty autoklaavimuotti. Materiaali on Thermocomp EC004EXAR1. Tulostusteho 51 kg/h, tulostusaika 11 h, koneistusaika 21 h.

Formnext-messut tarjosivat kattavan yleiskatsauksen sekä polymeerien 3D-tulostuksen laajoista käyttömahdollisuuksista, että erityisesti LSAM-tulostinjärjestelmien tarjoajista, antaen yleiskuvan siitä, mihin alan kehitystyö on tällä hetkellä keskittynyt.

 

Teksti: Harri Laaksonen, lehtori, Teollisuusteknologia

Kuvat: Harri Laaksonen, lehtori, Teollisuusteknologia

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi