Koronapandemian jälkeinen työelämä on tuonut mukanaan runsaasti keskustelua etätyöstä ja sen vaikutuksista työhyvinvointiin. Voidaanko ajatella, että etätyö etäännyttää työyhteisöstä? Nuorempien sukupolvien tunnetaito-osaamisesta ja työelämän huokoisemmaksi tekemisen toiveesta olisi paljon ammennettavaa työyhteisöihin. Jari Hakanen Työterveyden tutkimuslaitokselta pohti, miten oman työn tuunaaminen onnistuu ja miten omaa osaamista tulee kehittää ja ylläpitää työmarkkinakelpoisuutta. Puhummeko riittävästi työntekemisen tavoista ja uskallammeko kokeilla uudenlaisia toimintatapoja? Jari esitteli työuupumuksen tunnistamisen liikennevalomallin, joka on helppo ja nopea tapa seurata tiimin tai koko organisaation uupumisen kokemuksen trendiä.
Ensimmäinen keynote-puhuja Mika Kivimäki esitti tutkimusnäyttöä muistisairauden puhkeamisen ja työn kognitiivisen vaativuuden välisestä yhteydestä. Suorittavammassa työssä, jossa aivot eivät joudu kognitiivisesti haastetuksi, muistisairauden puhkeaminen on todennäköisempää jopa neljä vuotta aikaisemmin kuin vaativampaa kognitiivista ponnistelua vaativissa töissä. Aivojen haastaminen siis kannattaa!
Mika esitti myös laajan tutkimusaineiston työkykyä ennakoivista tekijöistä. Itsearvioitu heikko terveydentila ennusti eniten heikkoa työkykyä, ja lihavuus näyttäytyi myös merkittävänä työkykyä alentavana tekijänä. Esitetty aineisto Suomen ja Yhdysvaltojen väestön painon nousukehityksestä oli yhdenmukainen 1980-luvulta lähtien. Väestötasoinen painonnousu ei ole vain yksilöiden haaste, vaan osa suurempaa kokonaisuutta. Miten työpaikkojen tulisi vastata tähän haasteeseen? Esitys herätti myös keskustelua siitä, voivatko lihavuuslääkkeet tulla tulevaisuudessa työsuhde-eduiksi.
Toinen keynote-puhuja, Minna Ruckenstein, avasi REPAIR-hanketta ja algoritmisten järjestelmien hyödyntämisen lisääntymistä kiihtyvällä vauhdilla yhteiskunnassamme. Hyvin toimiessaan järjestelmät yhdistävät koneiden ja ihmisten vahvuuksia ja tukevat yhteiskunnan toimivuutta. Järjestelmät ovat kuitenkin alttiita murtumille: ne luovat uusia riskejä ja haavoittuvuuksia eivätkä välttämättä edistä niitä arvoja ja tuottavuuksia, joita on tavoiteltu. Järjestelmien murtumat tuottavat uudelleensopimattomuuksien riskejä, kuten jos luvataan, että jokin toiminto tuottaa yhdenvertaisuutta, mutta se tuottaakin epätasa-arvoa. Miten näitä murtumia löydetään ja miten niitä voidaan ennakoida ja korjata? Miten tutkia ihmisten mukautumista uuteen teknologiaan, sen korjailemista ja tulemista osaksi sen kehitystä?
Viimeinen keynote-puhuja, Satu Teerikangas, herätteli ajattelemaan, tuleeko työelämän tutkijoiden huomioida luonto ja ekologiset haasteet? Tiedämme, että luonnolla on terveys- ja hyvinvointivaikutuksia mm. palautumisessa. Kenen vastuulla on kestävän planetaarisen huomisen mahdollistaminen ja voiko työelämä olla luontoa kunnioittamatonta?
Uskon, että hyvä työ – hyvä elämä pitää pitkälti paikkaansa. Töiden ja tutkimuksen tekemistä työelämän kehittämiseksi on ehdottomasti kuitenkin jatkettava.
Teksti: Ida Nikkola, osaamispäällikkö, sosiaali- ja terveysala
Kuva: AdobeStock
Kommentit