”Viestinnän tärkeyden ymmärtää vasta työelämässä” – havaintoja talotekniikan insinöörien asiantuntijaviestinnästä

Viisi henkilöä keskustelee seisten.

Granlund Oy on tärkeä TAMKin talotekniikan koulutuksen yhteistyökumppani, joka tarjoaa vuosittain harjoittelupaikkoja, kesätöitä sekä opinnäytetyöaiheita alan opiskelijoille. Opetan talotekniikan opiskelijoille viestintää, ja halusin kehittää tietämystäni sekä päivittää opetusmateriaaliani työelämän tarpeita vastaavaksi, joten hakeuduin Granlund Tampereelle tutustumaan talotekniikan ammattilaisten viestintään.

Pääsin osallistumaan TOASin Hippos-hankkeen sekä Tampereen yliopistosairaalan uuden päärakennuksen suunnitteluprojektin palavereihin ja katselmuksiin. Tutustuin myös hanketoimijoiden yhteistyömalliin, jossa hankkeen osapuolten edustajat työskentelevät yhteisessä työtilassa, big roomissa (Inkala, 2018; Khanzode, 2022).

Big room -työskentelyssä vuorovaikutustaidot korostuvat

Big room -työskentely varmistaa tehokkaan tiedonkulun ja yhteistyön asioiden valmistelussa hankkeen eri osapuolten välillä. Työskentely samassa tilassa eri työkulttuureista tulevien ihmisten kanssa edellyttää joustavuutta, sosiaalisia taitoja sekä kykyä saada esiin jokaisen näkökulmat ja mielipiteet. (Inkala, 2018.) Granlundilla on kokemusta big room -työskentelystä useiden vuosien ajalta. Granlund Tampereen aluejohtaja Risto Suojasen mukaan big roomissa voi työskennellä jopa parikymmentä toimijaa, ja asiantuntijoita voi olla kohteen mukaan rakennesuunnittelijasta viitasammakkoasiantuntijaan.

Hankin tietoa alan viestintätarpeista myös Granlundin asiantuntijoiden haastatteluilla. Haastattelujen ja havaintojeni perusteella voidaan todeta, että vaikka opinnoissa onkin pyritty valmistamaan opiskelijoita työelämän erilaisiin viestintätilanteisiin, moni ymmärtää viestinnän tärkeyden vasta työelämässä. Lukuisat esiintymistilanteet, tiimityön määrä ja projektien dokumentoinnin tärkeys olivat yllättäneet useita vastavalmistuneita insinöörejä.

Kasvavat työelämän viestintätarpeet

Työelämäjaksolla kokemani perusteella voisinkin väittää, että vaikka elämme kehittyvän tekoälyn aikakautta, elämme myös inhimillisen vuorovaikutuksen, kohtaamisen, kuuntelemisen ja keskustelun aikakautta. Teknologia on palveluksessamme, voimme suunnitella ja kehittää lähes mitä vain, mutta asiantuntija tarvitsee koko ajan monipuolisempia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, jotta hän osaa huomioida kohderyhmänsä ja osoittaa asiantuntijuutensa niin suullisesti kuin kirjallisesti. Erityisesti big room -työskentelyn hyödyntäminen viestintä- ja vuorovaikutustaitojen opetuksessa kiinnostaa: Voidaanko big room -työskentelyä simuloida opetuksessa yhdistäen substanssi- ja viestintäosaamisen opintojaksoja? Entä onko kyseisellä toimintamallilla soveltamismahdollisuuksia vaikkapa TAMKin hanketoiminnassa?

Työelämäjakson viimeisenä päivänä joku kysyi kahvihuoneessa, mitä olen oppinut. Vastasin oppineeni ainakin sen, että insinöörit ovat mainettaan parempia viestijöitä. Kaikki nauroivat väitteen takana piilevälle stereotypialle. On tärkeää oppia tulkitsemaan vuorovaikutustilanteita ja ihmisiä – niin kahvihuoneessa kuin asiakastapaamisissakin.

 

Lähteet:

Inkala, M. (15.6.2018). Miten big room muuttaa työskentelyä? Rakennuslehti. Näkökulma [blogiteksti]. Haettu 17.3.2025. https://www.rakennuslehti.fi/blogit/miten-big-room-muuttaa-tyoskentelya/

Khanzode, A. (2017). Making the Big Room Better. DPR Constructions. Haettu17.3.2025. https://www.dpr.com/view/making-big-room-better

 

Teksti: Mari Touronen, lehtori, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri

Kuva: Adobe Stock

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *