Monilla koulutukseen valituilla opiskelijoilla oli ja on kovat tavoitteet. Ukrainalainen silmälääkäri toivoi pääsevänsä pätevöitymiskoulutukseen ja mahdollisimman pian töihin. Samoin erityisopettaja ja muut opettajat, joilla oli jo opetushallituksen rinnastamispäätös taskussaan. Vain suomen kieltä pitäisi kehittää! Monilla opiskelijoilla akateemiset valmiudet olivat jo olemassa.
Minua, opettajaa, tarvittiin asioista kertojana, kieliopin selittäjänä, ryhmiin jakajana, mutta ennen kaikkea motivoijana ja sparraajana suomen opiskelun pitkällä ja mielenkiintoisella tiellä.
Valmentavan koulutuksen aloitti 19 opiskelijaa. Osa opiskelijoista työllistyi koulutuksen aikana. Yksi keskeytys tuli heti alussa: kyseessä ei ole valmennuskurssi pääsykokeisiin. Suomessa lukion suorittaneille koulutus voi aluksi tuntua kielellisesti helpolta, sillä edellytyksenä on kielitaitotaso B1, jota aletaan nostamaan kohti akateemista B2-tasoa. Suomessa lukion käyneet ovat usein jo tällä tasolla, ellei korkeammalla. Koulutus palveleekin erityisesti Suomeen aikuisena muuttaneita, jotka haluavat jatkaa tai täydentää opintojaan korkeakoulussa, ja työllistymisen vuoksi juuri suomeksi. Tällainen kohderyhmä ovat esimerkiksi Suomeen töihin tulleiden puolisot, joilla on akateeminen ammatti.
Puoli vuotta, paljon asioita ja tekemistä
Useimmat koulutukseen osallistuneet olivat erittäin määrätietoisia ja ahkeria suomen opinnoissa. Samanlaista palautetta sain matematiikan valmentavan opettajilta Sara Nortuselta ja Miika Huikkolalta sekä englannin valmentavan opettajilta Minna Metsäportilta ja Petri Tuohimäeltä. Valmentavat kurssit onnistuivat näissäkin aineissa kiitettävästi.
Osa koulutuksen antia oli avata suomalaista opiskelukulttuuria ja -käytänteitä niin korkeakoulusanaston, käytettävien alustojen ja ohjelmien osalta. Tuni Moodle tuli tutuksi, samoin Zoom, Teams, M365, Pakki, Funet Filesender, Flinga, Tuni EXAM, tiedostojen jakaminen, oman tekstin analysointi ja korjaaminen, argumentoinnin ja referoinnin periaatteet, artikkelin kirjoittamisen käytänteet, ja mitähän vielä. Tämän lisäksi opittiin niin monipuolisesti suomen kieltä, kuin vain puoli vuotta ja 15 opintopistettä antoivat myötä. Opiskelijat kiittelivät erityisesti ajankohtaisiin uutisiin ja artikkeleihin perehtymistä sanaston ja kieliopin oppimisessa. Suomea osaavalta jää joskus huomaamatta, miten mutkikasta kielemme voi olla. ”Tampere on yksi Suomen suurimmista kaupungeista”, toistelimme ja totesimme, miten adjektiivikin suomeksi taipuu ja -in muuttuu -immaksi ja sitten valitaan sopiva rektio eli tässä tapauksessa mistä? (elatiivi). Sanavaraston laajentamisen, aktiivisen puhumisen ja kieliopin ymmärtämisen kautta kieli tulee sujuvammaksi. Paras vinkki kielen oppijalle on kuitenkin, että ole valmis nauramaan itsellesi, ole nöyrä sen edessä, että elämä on jatkuvaa oppimista.
Uuden koulutuksen hakuaika on nyt käynnissä. Tällä kertaa toteutus on osittain lähinä. Muista sinäkin taas syksyllä kysyä ihmisiltä, haluatko puhua mieluummin suomea vai englantia?
Teksti ja kuva: Tiina Miikkulainen, FM, suomen kieli, Asiantuntija ja SIMHE-ohjaaja, TAMK
*SIMHE = Supporting Immigrants in Higher Education in Finland
#suomitoisenakielenä #maahanmuuttaneet #jatkuvaoppiminen
Kommentit