Myös useat kansainväliset projektit ja koulutusviennin hankkeet siirrettiin etämuotoon niiltä osin kuin mahdollista. TAMKin opiskelijoista oli keväällä 2020 vaihdossa maailmalla suuri joukko ja heistä useimmat juuri Euroopan eri maissa. Myös TAMKissa oli paljon kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita, joista suuri osa palasi koteihinsa Eurooppaan tai muualle maailmaan. Nopeasti muuttuvassa tilanteessa opiskelijoiden ja henkilöstön kotiuttaminen oli haastavaa ja nämä järjestelyt vaativat monen tamkilaisen työpanosta ja sitoutumista.
Nyt kaksi vuotta myöhemmin, korona vaikuttaa edelleen eurooppalaiseen koulutusyhteistyöhön merkittävästi. Opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuus on entistä monimuotoisempaa, mutta vaihtojen määrät ovat edelleen selvästi alhaisemmat kuin ennen kriisiä. Käytännössä monimuotoisuus tarkoittaa sitä, että fyysisten liikkuvuuksien lisäksi tehdään virtuaalisia vaihtoja tai fyysisten ja virtuaalisten vaihtojen yhdistelmiä. Myös monet kokoukset, keskustelut ja asioiden sopimiset partnerikorkeakoulujen kanssa hoidetaan verkkoyhteyksin. Lisäksi eurooppalaisissa projekteissa ja koulutusviennin hankkeissa on paljon kokonaisuuksia, jotka hoituvat lähes kokonaan etänä.
Luovat ratkaisut korkeakoulujen kv-yhteistyössä ovat osoittautuneet kultaakin kalliimmiksi. On ollut selvästi havaittavissa, että mukaudumme entistä ketterämmin jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin kuin ennen koronaa.
Lisäksi tartuntamäärien, ja viranomaisohjeistusten seuraamisesta on tullut meille arkea. Kukapa olisi tämän uskonut kaksi vuotta sitten? Korkeakouluissa kv-työtä tekevien arki on isolta osin hyvin erilaista kuin ennen kriisiä. Onneksi partnerikorkeakouluissamme tilanne on sama ja ymmärrystä sekä joustoa löytyy valtavasti puolin ja toisin. Korona on monella tavalla lähentänyt eurooppalaista korkeakouluyhteistyötä. Monia kollegoita tapaa jopa nykyään enemmän kuin ennen kriisiä, mutta luonnollisesti lähes täysin verkossa. Myös eurooppalaisten kollegoiden kotitoimistot, lapset ja kotieläimet ovat tulleet yllättävän tutuiksi lukuisten yhteisten palaverien kautta.
Moni korona-ajan muutoksista eurooppalaiseen korkeakouluyhteistyöhön ovat varmasti pysyviä, kuten yhteydenpito etäyhteyksin ja matkustamisen vähäisempi määrä. Kriisin aikana vahvistuneita linkkejä Euroopan eri maihin kannattaa vaalia ja edelleen kehittää, jotta selviämme yhteisistä haasteista. Ja koko muukin maailma on meille auki vahvojen eurooppalaisten kumppaneiden kautta. Euroopan komissio on uudelle Erasmus+ – ohjelmakaudelleen vuosille 2021–2027 asettanut seuraavia painopisteitä: inkluusio, digitaalisuus, vihreys ja yhteiskunnallinen osallistuminen. Moni näistä painopisteitä on noussut vahvasti esille maailmaa yhdistäneen koronakriisin myötä. Hyvä niin, sillä kaikkia noita edelle lueteltuja asioita voimme edistää toimivien eurooppalaisten verkostojen ja partneruuksien kautta.
Teksti: Kirsi Jokipakka, asiakkuuspäällikkö ja Eurooppa -maanosatiimin vetäjä, Liiketoiminta ja kansainvälisyys
Kuva: Pixabay
Lähteet:
Korona laski syyslukukaudellakin korkeakoulujen opiskelijavaihtojen määrää | Opetushallitus (oph.fi)
Kommentit