Kampustilojen merkitys muuttuneessa maailmassa

Pandemian jälkeinen paluu kampuksille on ollut yllättävän samanlaista eri puolilla maailmaa. Opettajat kertovat, että on haastavaa saada opiskelijoita luennoille, vaikka toisaalta samaan aikaan iloitaan siitä, että voidaan jälleen tavata kampuksella, lounastaa yhdessä ja tehdä tehtäviä porukalla. Tämä viesti kuului myös 7th Innovative Learning Spaces -konferenssissa, johon osallistuin kollegani Miina Kivelän kanssa syyskuun puolivälissä Amsterdamissa.

Konferenssiesitysten teemoissa näkyi erilaisten hybriditoteutusten ja fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja rakentaminen. Näimme toinen toistaan hienompia tapoja toteuttaa etä- ja hybridiopetusta monenlaisissa tiloissa ja virtuaalimaailmoissa, mutta näiden keskellä ja konferenssin jälkeen mieleeni pyrki ajatus: vaikka yleisesti käytetään termiä oppimisympäristö, usein kuitenkin kehitetään opetusympäristöjä. Pohditaan, miten opettaja tilassa parhaiten toimii tai selviytyy kaiken teknologian keskellä.

Joustavia mahdollisuuksia opiskeluun

Tutustuimme konferenssin aikana Amsterdamin yliopiston kampukseen kiertämällä opiskelijoiden käyttöön suunniteltuja tiloja. Kampuksella oli runsaasti erilaisia hiljaisia opiskelutiloja, mutta myös paljon mahdollisuuksia ryhmätyöskentelyyn. Tarjolla oli monipuolisesti istuma- ja työskentelypaikkoja ja viihtyisyys oli tiloja yhdistävä teema. Itselleni uudenlainen ratkaisu oli niin sanottu videopuhelutila. Tilassa oli pöytiä, joiden yksittäiset paikat oli ympäröity akustisella kuvulla. Pöytien ääressä opiskelijat voivat osallistua etäluennoille tai -tapaamisiin päivän mittaan. Tällöin ei aiheudu ongelmaa kurssien vaihtelevista toteutustavoista, jonka moni opiskelija on sanonut hankaloittavan arkea, kun lähiopetuksen välissä pitäisi osallistua etäluennolle.

Video-call-booth, kuvaaja Mira Laine, Luxatia International

Kampuksella näkyi, että opiskelijoiden viihtymiseen oli todella panostettu ja heidän hyvinvointinsa oli nostettu tärkeäksi tekijäksi suunnittelussa. Kyse ei ollut ainoastaan tehokkaan opiskelun mahdollistamisesta, vaan myös opinnoissa jaksamisesta ja terveyden edistämisestä. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten meidän kampuksellamme voisi toteuttaa esimerkiksi Liikkuva opiskelu -ohjelman tai opiskelijahyvinvoinnin hankkeiden oppeja.

En tarkoita, että tilojen suunnittelussa ja pedagogisissa ratkaisuissa tulisi ajatella ainoastaan opiskelijoita. Tampereen korkeakouluyhteisön Teaching and Learning Centressä (TLC), jossa itse toimin aktiivisesti, palvelemme ennen kaikkea opettajia erilaisine tarpeineen uran eri vaiheissa. Näin ollen tuotamme myös tilojen ja teknologian käyttöön liittyvää koulutusta ja aineistoa nimenomaan opettajan näkökulmasta. On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, mitä opiskelijat – korkeakoulumme asiakkaat – tarvitsevat. Mitä oppimiseen tarvitaan? Voisiko esimerkiksi opintojakson pedagogista muotoilua ja tilojen käyttötapojen pohdintaa tehdä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa?

Miinan Kivelän blogiteksti aiheesta julkaistiin TAMK-blogissa 28.09.2022.

Teksti ja kuvat: Leena Katto

Kirjoittaja Leena Katto toimii erikoissuunnittelijana TAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja huomaa keskittyneensä viime vuodet (liiaksikin?) verkko-oppimisympäristöihin fyysisten sijaan.

 

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi