SportUni järjestää Tampereen korkeakouluyhteisön liikuntapalvelut ja Tampereen Ammattikorkeakoulu on myös ENAS:in jäsen. SportUnin sähköiset palvelut kuuluvat omalle vastuulleni, niinpä huomasin vetäväni lentolaukkuani eräänä tiistaiaamuyönä kohti Tampereen linja-autoasemaa päämääränä ENAS Forum. Tämän vuoden foorumin pitopaikkana toimi Saksan länsiosassa sijaitseva RWTH Aachen University, joka tunnetaan etenkin korkeatasoisena teknillisenä yliopistona. Aachenissa on noin 260 000 asukasta, joista opiskelijoita ja korkeakoulun työntekijöitä on lähemmäs 70 000. Todellinen opiskelijakaupunki siis kyseessä.
Osallistujia foorumissa oli noin kahdeksankymmentä henkilöä. Hieman vähemmän kuin useimpina vuosina, mutta edelleen kattava ryhmä eurooppalaisten korkeakoulujen liikuntatoimien edustajia. Etenkin Britteinsaaret, Saksa, Espanja sekä Portugali olivat vahvasti edustettuina. Yksittäisiä osallistujia oli useista eri maista. Osalla oli taustallaan vuosisatoja vanhoja korkeakouluinstituutioita massiivisine liikunta- ja urheiluosastoineen. Toiset taas olivat saapuneet pienemmistä oppilaitoksista ja muutaman liikuntatyöntekijän tiimeistään. Kaikilla kuitenkin oli pohjimmiltaan sama tehtävä tarjota omalle korkeakoululleen liikuntapalveluita. Pieniä painotuseroja toki on huomattavissa. Osassa maista toiminta on melko kilpaurheilupainotteista, kun taas esim. meillä Suomessa lähtökohtana on terveysliikunta ja matalan kynnyksen liikuntapalvelut.
Digitalisaation vaikutuksia liikuntapalveluihin käsiteltiin useasta eri näkökulmasta. Asiaa alustivat ensin yleisellä tasolla kaksi yliopiston professoria. Ensimmäinen näkökulma oli varsin teknologialähtöinen. Siinä esiteltiin virtualisoitu Aachenin yliopistokampus, jossa opiskelija liikkuu avatar-hahmona henkilön itsensä ollessa jossain päin maailmaa omassa huoneessaan VR-lasit silmillä. Esittelijällä oli vahva usko siihen, että Aachen on tulevaisuudessa globaali yliopisto, jonka kampuksella opiskelijat voivat liikkua, opiskella ja viettää vapaa-aikaansa virtuaalisesti, ilman tarvetta matkustaa paikan päälle. Jälkimmäisen esityksen pitänyt psykologian professori toi laajempaa näkemystä asiaan muistuttamalla livekohtaamisten tärkeydestä nuorille, joiden aivot ovat edelleen vahvasti kehitysvaiheessa opintojen alkuvaiheessa. Oikeassa elämässä tapahtuvat kontaktit tai niiden puute näkyvät mitattavina fysiologisina muutoksina parikymppisessä ihmisessä. Jälkimmäinen näkökulma sai paikalle kerääntyneessä liikuntaväessä aikaan hyväksyvää nyökyttelyä.
Virtuaalilasit olivat esillä muutamassa myöhemmässäkin esityksessä. Niitä käytetään mm. ”Techno sportissa”, joista esimerkkinä mainittiin virtuaalinen polttopallo Hado. Siitäkö seuraava hitti SportUnin ensi syksyn liikuntatarjontaan? VR-laseja ja niille tehtyjä sovelluksia on myös hyödynnetty luentojen tai palaverien tauottamisessa, jolloin ne saavat aikaan liikettä muuten niin staattisissa työpäivissä.
Tekoäly ja siihen liittyvät mahdollisuudet olivat merkittävä osa foorumin sisältöä. Mielenkiintoinen tieto oli, että liikuntaan ja urheiluun liittyvä tekoälytutkimus on lisääntynyt viimeisen parin vuoden aikana räjähdysmäisesti. Sitä ennen tutkimustyötä tehtiin tämän aihepiirin parissa vielä hyvin vähän. Todennäköisesti siis tulevina vuosina on tarjolla yhä enemmän myös tutkimukseen perustuvia käytännön sovelluksia, joissa tekoäly avustaa yksittäistä liikkujaa tai liikuntapalveluita tarjoavaa tahoa. Esityksen aiheesta pitänyt tutkijakaksikko totesi, että tällä hetkellä sovelluskaupoissa tarjolla olevissa tekoälyavusteisissa liikuntasovelluksissa tekoäly on mukana lähinnä markkinointikikkana. Tieteellisesti uskottavia avustajia joudutaan toistaiseksi vielä odottamaan.
Mutta mitä tekoäly voi sitten tarjota tulevaisuudessa liikunnan saralla? Liikkujalle tarjolla olevat harjoitussovellukset tulevat varmasti lisääntymään. Oli lajina sitten kuntosaliharjoittelu, pyöräily, voimistelu tai oikeastaan mikä vain laji, jota harjoitetaan tavoitteellisesti, niin tekoäly voi osaltaan tukea tai jopa korvata valmentajia ja ohjaajia. Se analysoi liikkujasta saatavia tietoja, ja suosittaa miten harjoittelua kannattaa jatkossa toteuttaa. Tietoa tekoälylle ei tule pelkästään liikkujan syöttämistä tiedoista tai mittaustuloksista. Jossain tapauksissa voidaan hyödyntää esim. puhelimen kameraa, jolloin tekoäly analysoi nivelten sijainteja ja raajojen liikeratoja antaen palautetta oliko jalkakyykky turvallinen tai käsilläseisonta tehokkaasti tehty. Eräs tekoälyn suurimmista hyödyistä lienee sen loputon jaksaminen ja ehtiminen. Sille ei ole väliä onko apua kysymässä kymmenen vai kymmenen tuhatta liikkujaa. Kaikille pystytään tuottamaan lennosta henkilökohtaiset tarpeet huomioiva apu.
Liikuntapalveluiden tarjoajille, kuten SportUnin tiimille, tekoäly saattaa tuoda uuden uutteran työkaverin. Se hoitaa nopeasti ja tarkasti annettuja tehtäviä, joihin tällä hetkellä käytetään työntekijöidemme aikaa. Tämä auttaa varmasti entistä laajempien ja laadukkaampien liikuntapalveluiden tarjoamisessa. Palveluita pystytään myös kohdentamaan asiakkaillemme tarkemmin. Liikuntatarjontaa on esimerkiksi mahdollista rakentaa huomioimaan opetuksen aikatauluja ja opiskelijoiden sekä henkilökunnan muita menoja, jolloin palveluiden saavutettavuus paranee.
Digitalisaatio eri muodoissaan tulee varmasti näkymään ja vaikuttamaan liikuntapalveluihin. Kokonaan se ei kuitenkaan poista ihmiskontaktien tarvetta. Älykkäinkään puhelinsovellus ei korvaa rinnalla seisovaa personal traineria, joka tsemppaa ja hymyilee hyvin menneen treenin jälkeen. Mutta tiettyjä asioita lisääntyvän digitalisaation avulla pystytään varmasti tekemään nykyistä paremmin, ja joitain kokonaan uusiakin palveluita tulevaisuudessa tarjoamaan. Aikataulusta on vaikea sanoa. Osa muutoksesta on jo nyt täällä ja osa vasta tuloillaan.
Foorumin asiasisältö oli erittäin laadukas ja monipuolinen. Tähän, kun lisätään vapaa-ajalla tapahtuneet keskustelut eurooppalaisten kollegoideni kanssa, niin voi todeta muutamassa päivässä tarttuneen taas iso määrä ajatuksia korkeakouluyhteisömme liikuntapalveluiden suhteen. Ensi vuonna ENAS Forum kokoontuu Belfastissa uusien teemojen parissa.
Teksti ja kuva: Markku Tamminen
Kommentit