Tampereen korkeakouluyhteisö Namibiassa edistämässä kiertotaloutta työpajoilla ja osallistavilla menetelmillä

Kuvassa Mika Kautonen, Silja Kostia, Sonja Tiitola ja Ayu Pratiwi (Turun yliopisto), taustalla Gustavo, virtahepo.
Matkojen yhteydessä ehti myös tutustua paikalliseen luontoon. Etualalla Mika Kautonen, Silja Kostia, Sonja Tiitola ja Ayu Pratiwi (Turun yliopisto), taustalla Gustavo, virtahepo.

Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto ovat tehneet yhteistyötä Namibiaan kohdistuvien projektien parissa monen vuoden ajan. “Kiertotalouden toimintamallit Namibiassa – Kapasiteetin vahvistaminen”, jatkuu vielä elokuuhun 2025. Nyt kun päätösseminaarit on pidetty ja alamme pikkuhiljaa paketoida projektia kasaan, ajattelimme jakaa ajatuksia ja oppeja matkan varrelta.

Projektin tavoite oli tehdä Namibiaan kiertotalouden kapasiteetin vahvistamisen tueksi tiekartta ja tunnistaa keskeiset kiertotalouden toimijat. Järjestimme vuosina 2024 ja 2025 Namibiassa kaikkiaan kuusi tilaisuutta (työpajoja ja seminaareja), joista viisi sisälsi osallistavaa, työpajamaista työskentelyä. Tapahtumat koostuivat namibialaisten ja suomalaisten asiantuntijoiden esityksistä, ja työpajoissa tai pyöreän pöydän keskusteluissa pureuduttiin laajasti erilaisiin kiertotalouden teemoihin tai kommentoitiin ja kehitettiin kiertotalouden tiekarttaa.

Tilaisuuksia järjestettiin pääkaupunki Windhoekin lisäksi noin 700 kilometrin päässä Namibian pohjoisosassa, Ogongossa ja Ondangwassa sekä rannikolla Walvis Bayssa. Pääkaupungissa ja Walvis Bayssa tavoitimme laajasti monia toimijoita, ja pohjoisessa saimme monipuolista näkökulmaa biotaloudesta. Ogongossa ja Ondangwassa saimme osallistujiksi myös Namibian yliopiston (UNAM) opiskelijoita. Moni organisaatioista oli läsnä melkein jokaisessa tilaisuudessa.

Oppeja ja oivalluksia

Lounas- ja kahvitauot olivat tärkeitä verkostoitumisen hetkiä, ja välillä innostunut keskustelu venytti aikatauluja, jota paikkailtiin esimerkiksi fuusioimalla “round table discussion” kahvitauon kanssa “coffee table discussion”:ksi. Tilaisuuksilla on ollut roolinsa kiertotalouteen liittyvien verkostojen ja sidosryhmien vahvistamisessa: 67 % palautekyselyyn vastanneista ilmoitti saaneensa uusia kontakteja seminaaripäivien aikana, ja 79 % uusia projekti-ideoita.

Viimeisen vierailumme aikana sadekausi oli runsain vuosikymmeniin, ja samalla kun yleensä aavikkoinen Namibian luonto hehkui upean vihreänä, sateet toivat omat haasteensa: seminaariaamuna hotellin ja konferenssitilan sähköt olivat poikki. Lämpötila huiteli korkeita lukemia, vesi oli poikki ja esitystekniikka ei toiminut. Onneksi sähköt kuitenkin palasivat juuri ennen seminaarin alkamista ja loppupäivä sujui suunnitelmien mukaan. Yllättäviä tilanteita tulee vastaan ja niistä ei kannata Namibiassa turhaan stressaantua, kaikki menee kuitenkin lopulta hyvin.

Projekti on Finnpartnershipin rahoittama tukiprojekti ja yrityskumppanimme oli Meriaura Invest. Yhteistyö oli mutkatonta, ja meistä muodostui dynaaminen seminaaritiimi:

– ”On ollut ilo toteuttaa projektia yhdessä Tampereen korkeakouluyhteisön kanssa. Projektihallinnosta ja erilaisten tapahtumien järjestämisestä on meilläkin kokemusta omastakin takaa, mutta seminaarien järjestäminen yhdessä Namibiassa on antanut taas uusia arvokkaita oppeja. Oli hienoa päästä osallistumaan seminaareihin myös puhujan roolissa, ja tuoda yritysnäkökulmaa keskusteluihin. On myös ollut antoisaa huomata (jälleen kerran), miten iso merkitys on live-kohtaamisilla ja miten samanlaisia me ihmiset olemme pohjimmiltamme eri puolilla maailmaa, eroavaisuuksistamme huolimatta.”-Minna Suuronen, Meriaura.

Projekti on ennen muuta rohkaissut siihen, että toisella puolella maailmaa voi yhteiskehittämisen menetelmillä tehdä vaikuttavaa työtä kestävyyden lisäämiseksi, kunhan soveltaa totuttuja toimintatapoja paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Avoimesta mielestä ja nk lehmän hermoista on monessa kohdassa hyötyä!

Muutama käytännön vinkki muille seminaarijärjestäjille:

– Paikalliset kumppanit ovat kullanarvoisia, kun järjestettävänä on seminaari toisella puolella maapalloa. Paikallisen lähetystön apua kannattaa rohkeasti pyytää.

– Työpajoissa tehtävänanto ja keskeiset käsitteet kannattaa määritellä tarkasti, jotta kerättävä aineisto on koherenttia. Esimerkiksi sana ’ekosysteemi’ voidaan ymmärtää eri tavoin.

– Jos yhteystietoja kerää tilaisuuksien yhteydessä, kannattaa varata ilmoittautumislistaan tarpeeksi iso tila. Pieneen tilaan kirjoitetut namibialaiset nimet ja sähköpostiosoitteet vaativat googlailua ja salapoliisiasennetta sekä runsaasti aikaa!

 

Kirjoittajat:

Sonja Tiitola, tutkija, Tampereen yliopisto

Mika Kautonen, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto

Silja Kostia, yliopettaja, TAMK Soveltavan tutkimuksen keskus

 

Hankkeesta aikaisemmin julkaistut blogitekstit:

Food waste turn into valuable products and strong sustainability

Biokiertotaloutta edistämässä Namibiassa

Capacity building to support circular economy business in Namibia

 

Hankkeen nettisivu:

https://projects.tuni.fi/circularcapacity/

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi