Kaiken tämän keskellä niin opettajalla kuin opiskelijoillakin on valtavasti muistettavaa: lähi- ja etäopetuksen päivät ja kellonajat, sisällöt, tehtävien ohjeistukset ja pakollisten tehtävien määräpäivät. Jääköhän opintojakson alussa riittävästi aikaa sille, mitä kaikella tällä on todella tarkoitus saavuttaa? Ovatko tavoitteemme yhteisiä? Toivottavasti ovat, ainakin osin, sillä ne suuntaavat toimintaamme ja vaikuttavat siihen, mihin opiskelija kiinnittää huomiota, mihin hän käyttää aikaa ja mihin hän panostaa. Opiskelijan itselleen asettamat tavoitteet vaikuttavat, vaikka ne olisivat opettajan mielestä aivan vääriä. Käsitykset eivät silti synny itsestään vaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ja opiskelijoiden erilaisuutta kannattaa tässä hyödyntää.
Tavoitteiden kirkastaminen kannattaa
Ammattikorkeakouluopinnoissa vaaditut tiedot ja taidot ovat laaja-alaisia ja syvällisiä, ja niiden tiivistäminen ymmärrettävään muotoon heti opintojakson alussa on haastavaa. Joskus tavoitteet alkavat aueta opiskelijalle vasta jakson loppupuolella tai arvioinnin yhteydessä. Tavoitteiden ja arvioinnin avaamiseen kannattaa kuitenkin käyttää kunnolla aikaa, sillä niihin opiskelijat turvautuvat, kun he harkitsevat, mihin he rajallisen aikansa käyttävät. Mitä selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä tavoitteet ovat, sitä enemmän niistä on opiskelijoille tukea.
Tavoitteiden ja arvioinnin avaamisella en tarkoita sitä, että opettaja näyttää mistä tavoitteet ja arviointikriteerit löytyvät, vaan sitä, että niitä todella pureskellaan yhdessä. Monet opettajat pyytävät opiskelijaa jakson alussa tekemään itsearvioinnin joko kirjallisesti tai suullisesti siitä, miten jaksolla vaaditut taidot ovat hallussa, ja mihin hänen täytyy tai mihin hän haluaa erityisesti panostaa. Tähän on kätevä palata jakson lopulla loppuarvioinnin yhteydessä kysymällä, ovatko opiskelijan itselleen asettamat tavoitteet toteutuneet opiskelijan omasta ja opettajan mielestä.
Jos aikaa tavoitteiden käsittelemiselle on vain vähän, opettaja voi ottaa jakson tavoitteet näkyviin, pyytää opiskelijoita vaikkapa pareittain asettamaan tavoitteet tärkeysjärjestykseen omalla kohdallaan ja perustelemaan järjestyksen. Lopputulos saattaa olla, että kaikki tavoitteet ovat tärkeitä. Niinhän ne ovatkin, mutta opiskelijat ovat päätyneet siihen itse, ja toivon mukaan tuo päätelmä siivittää opiskelijoita jakson aikana: kaikki opiskeltava on tärkeä osa kokonaisuutta.
Lähteet:
Kalaja, P. 2015. A review of five studies on learner beliefs about second language learning and teaching: Exploring the possibilities of narratives. – Teppo Jakonen, Juha Jalkanen, Terhi Paakkinen, Minna Suni (Toim.), Kielen oppimisen virtauksia. Flows on language learning. AFinLAn vuosikirja 2015. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja 0 (73), 21–38.
Martikainen, M. 2019. Inkeriläisten paluumuutto – suomalaisuutta, suomen kieltä ja kielitutkintoa. JYU Dissertations 143. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65968.
Lue myös Minna Martikaisen blogikirjoitus: Arvioinnilla ja palautteella on väliä
Kirjoittaja: Minna Martikainen, FT, tuntiopettaja, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri -yksikkö, TAMK ORCID: 0000-0001-5796-5514
Kuva: Unsplash
Kommentit