Sairaanhoitajatutkinnon ohjausmallin suunnittelussa lähdettiin huomioimaan opiskelijoilta, opinnäytetyön ohjaajilta sekä työelämäkumppaneilta tullut palaute. Strategisena painopisteenä oli yhteistyön kasvattaminen työelämän kanssa, jotta pystyttäisiin vastaamaan muuttuviin työelämäntarpeisiin. Opiskelijoiden hyvinvointi ja opintojen etenemisen tukeminen huomioitiin myös suunnittelussa.
Uudessa mallissa opiskelijaryhmien opinnäytetyöprosessi lyhentyi 7–12 kuukauteen. Prosessin ensimmäinen vaihe toteutettiin alkuvuodesta 2026. Tähän suunnitteluvaiheeseen kuului orientaation ja tiedonhaun opetukset, uutena oli kolme ohjattua pajatyöskentelykertaa sekä mahdolliset työelämäpalaverit. Kullekin pajakerralle oli omat aiheet, jotka tukivat prosessin etenemistä. Suunnitelmavaiheen tavoitteena oli tehdä opinnäytetyön suunnitelma sekä saada aikaiseksi tutkimuslupa tai opinnäytetyösopimus. Vaiheen jälkeen opiskelijat ja ohjaavat opettajat antoivat palautteenpajamallisesta työskentelystä.
Palautteissa nousi useita hyväksi koettuja toimintatapoja pajamallista. Opiskelijat kokivat positiivisena, että opettaja oli saatavilla ja häneltä sai apujen ja neuvojen lisäksi varmuutta tekemiseen. ” Saimme varmuutta ja apua parini kanssa koululla ohjaavalta opettajalta, mikä helpotti huomattavasti suunnitelman tekoa.”
Palautteissa koettiin pajojen tukevan työskentelyä koulussa ja kotona. Työtä helpottivat selkeät aikataulut ja kuhunkin tapaamiseen sovitut tehtävät. Moni opiskelija koki näiden helpottavan jaksamista. ”Mielestäni koululla tehty työ tuki opiskelijan jaksamista. On ehdottomasti hyvä, että työtä sai tehdä koulussa parin kanssa sen lisäksi, että työtä teki kotona. Aikatauluja helpotti paljon.”
Opiskelijoiden palautteissa nousivat yksilölliset oppimiseen liittyvät haasteet. Pajatyöskentelyn opiskelijat kokivat helpottavan näitä haasteita ja tukevan tekemistä ja oppimista. ”Paja oli kyllä hyvä idea, siinä hitaampikin oppija sai hyvää opastusta suunnitelman tekoon, ehdottomasti jatkoon.” Osalle opiskelijoista etenemisen selkeys ja tehtävien paloittelu auttoi opinnäytetyön suunnitelman tekemisessä. ”Etenkin minulle oppijana on hyötyä siitä, että dedlinet on pilkottu pienempiin osuuksiin ja edetään asia kerrallaan.”
Moni opiskelija nosti esiin myös yhteisöllisyyden sekä sen miten mukavaa on tulla koululle etäopiskelun sijaan. Motivaation koettiin nousevan, kun porukassa saatiin flowtila päälle. Eräs opiskelija totesi, että ilman pajatyöskentelyä olisi lopettanut koko koulun, kun ei jatkuvan etäopiskelun takia kokenut enää kuuluvansa porukkaan. ”Nyt olen taas osa tätä koulua ja kuulun tänne!”
Ohjaajan näkökulmasta pajamallinen työskentely toi selkeyttä ja struktuuria opiskelijoiden työskentelyyn. Viikoittaisissa tapaamisissa oli luontevaa ottaa ohjausasioita puheeksi. Ryhmätyöskentelyn sujuvuus tai aikataulussa pysyminen olivat edellisiin toimintatapoihin verrattuna paremmin toteutuvia. Työelämäkumppaneilta saatiin myös kiitosta opinnäytetyöprosessin aikataulun tiivistämisestä.
Opiskelijoiden palautteista nousi hyviä vinkkejä jatkokehityksiin, niistä kerromme tulevaisuudessa lisää.
Kirjoittajat:
Stiina Storvik-Sydänmaa, lehtori, sosiaali- ja terveysala, työnohjaaja, TAMK
Piia Lavonius-Ylönen, lehtori, sosiaali- ja terveysala, TAMK
Kommentit