Sote-kentällä tarvitaan osaamisen johtajia – 300. opiskelija valmistui sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinnosta

Marianne Särkelän kuva maskin kanssa.

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa vuonna 2007. Maaliskuuhun 2021 mennessä tutkinto-ohjelmasta on valmistunut 300 opiskelijaa. Tällä tasaluvulla valmistui Marianne Särkelä, joka kävi hakemassa todistuksen TAMKista lastensa ja mummun kanssa. Juhlan kunniaksi juotiin tietysti myös kakkukahvit.

Tiimimalli siivitti opiskelussa hyviin tuloksiin

Kaikki opintojen aikana tehty työ on Marianne Särkelän mukaan ollut kaiken sen arvoista. Hän kaipaa kursseilla käytyjä hyviä keskusteluja, mielenkiintoisia asiantuntijoiden kohtaamisia ja kasvokkain tapahtuneita kehittäviä keskusteluja, joissa annettiin arvo mielipiteille ja mahdollistettiin oppimista. Tutkinto toteutettiin tiimimallin avulla. Särkelän tiimi tuotti luovia, mutta tarkkoja tuotoksia eri opintokokonaisuuksiin. Moniammatillisten tiimien kehittäminen ja johtaminen on keskeinen osa tulevaisuuden työelämää, mikä puoltaa myös opiskelussa toteutetun tiimimallin toteuttamista.

Tutkinto-ohjelma oli Särkelän arvioin mukaan ammatillisesti ja asiantuntevasti toteutettu kokonaisuus. Korona-aika asetti omat haasteensa koko Tampereen korkeakouluyhteisön toiminnalle. Etätyöskentelyyn siirtyminen hoidettiin  Särkelän mielestä hyvin. Etäjohtaminen on varmasti tämän päivän haaste kaikilla aloilla, joten ihmisen johtamisella on entistä isompi merkitys osana toimivaa työelämää. Nykyään tehdään työtä elämää varten, ei eletä työtä varten.

Kokonaisuus alkoi hahmottua koulutuksen aikana pala palalta

Sosiaali- ja terveysalan johtamisen substanssialueen omia opintojaksoja on kaikkiaan kuusi. Sen lisäksi opiskelijat voivat valita syventävistä ammattiopinnoista lisää opintojaksoja vapaasti valiten. Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöön sitoutetut kurssit tukevat pala palalta toinen toistaan. Sote-ala on täynnä raudan lujia ammattilaisia. He ovat oikeutettuja kehittyvään työelämään, jossa työntekijä nähdään voimavarana ja yksilönä. Henkilöstöjohtaminen ja henkilöstövoimavarojen johtaminen nousivat opiskelun aikana Särkelälle erittäin mieleisiksi.

Tulevaisuustutkimuksen kurssilla alkoi Särkelälle hahmottua hänen oma mielenkiinnon kohteensa, tunneälykäs johtamistyö. Tulevaisuuden sote-ala on täynnä mielenkiintoisia haasteita ja mahdollisuuksia. Hänen mielestään oli hienoa, että syventävät kurssit suoritettiin yhteistyössä muiden alojen tutkinto-ohjelmien kanssa. Eri kursseilla syntyi moniammatillista ja innovatiivista yhteistyötä, verkostoja ja uutta oppimista.

Koulutus avasi näkemään johtamisen uudistamistarpeita

Henkilöstöjohtamisen lisäksi sosiaali- ja terveysalan johtamisen keskeisinä osaamisalueina nähdään myös strateginen johtaminen, työhyvinvoinnin johtaminen, muutosjohtaminen ja talousjohtaminen (Pihlajainen, Kivinen, & Lammintakanen 2019, Hoffren, Syvänen & Laulainen (2017, Laaksonen 2017). Näillä jokaisella osaamisalueella on suuri merkitys kokonaisuudessa. Koulutus on laaja-alainen ja ammattitaitoisesti suunniteltu palvelemaan tätä kokonaisuutta. Meidän tulee pystyä kehittymään ja muuttumaan maailman mukana. Jotta voisimme ajatella kehittävän johtamista, on ajateltava koko sosiaali- ja terveysalan kenttää kokonaisuutena ja sovellettava johtamisen kehittämistä kaikilla organisaation tasoilla. Nykyiset johtamismallit ja niiden hyvät puolet tulee tunnistaa ja vahvistaa, sekä lisätä valmentavaa otetta, jolla pystytään vahvistamaan osaamista.

Ennen opintoja ja opintojen myötä Marianne Särkelä oivalsi, että sosiaali- ja terveysalan kehittyminen ja päivittyminen tälle vuosikymmenelle on paikallaan. Historialla on suuri merkitys siihen, miten toimitaan ja asioita kehitetään muutoksen ollessa nykyinen normi. Tänä päivänä ja tulevaisuudessa digitalisaation ja tekoälyn lisääntyessä tunneälykkyys nousee merkittäväksi osaksi esimiestyötä ja johtamista. Tämän päivän työelämä lähtee koko organisaation myötä myös hyvinvoivista työyhteisöistä, joissa työn rakennuspalikat luodaan yhteistyössä, ei suljettujen ovien takana.

Läsnä olevaa johtamista ja yksilön kohtaamista

Sote-kentällä tarvitaan Särkelän mukaan henkilöstöä, osaamista ja tutkittua tietoa, sekä innovaatioita. Tärkeässä asemassa ovat yksilön sekä osaamisen johtaminen, oikeanlainen resursointi ja läsnäoleva lähijohtaminen. Hyviä toimintoja ja käytänteitä tulisi vahvistaa sekä tehdä ne näkyväksi. Osaamisen johtaminen on keskeinen osa strategista johtamista, jossa jokainen yksilö nähdään voimavarana. Sote-kentällä on paljon ammattilaisia, joilla on suuri määrä pääomaa kuten tietoa, osaamista ja luonnetta, joka saattaa valua hukkaan, jos ammattilaista ei tarkastella yksilönä. Kun pysähdytään kuuntelemaan ja kohtaamaan, saatetaan löytää yllättävää tuloksellisuutta ja pääomaa toiminnalle.

Asiakas- ja potilaskentässä toimiville asiantuntijoille on entistä suurempi tarve muuttuvassa sosiaali- ja terveysalan moniammatillisissa päättävissä ja kehittävissä toiminnoissa. Heillä on tärkeää asiantuntijuutta omalta alaltaan, näkemystä ja kokemus siitä todellisuudesta, jonka he kohtaavat päivittäin potilaiden ja asiakkaiden kanssa.  Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on hyvä ratkaisu kouluttaa työelämän ammattilaisia uusiin vaativiin työtehtäviin. Asiakaskunnan kasvaessa tarvitsemme asiantuntevaa osaamista kehittämään sitä, mitä jo osaamme ja sitä mitä tarvitsemme tulevaisuudessa.

Matka jatkuu…

YAMK-tutkinnon myöstä Marianne Särkelää kiinnostavat erilaiset esimies- ja asiantuntijatehtävät, vaikkakin hän arvostaa omaa tärkeää työtään ympärivuorokautisessa leikkausyksikössä anestesiasairaanhoitajana. Hän antaa omalle yksikölleen täydet pisteet hyvästä toimivuudesta ja kehittyvästä työyhteisöstä. Tulevaisuudessa Särkelä toivoisi voivansa hyödyntää innovatiivista ja kehittävää asennettaan työssä, jossa hän voisi olla osa toimivaa, tuloksellista ja hyvinvoivaa tulevaisuutta.

Marianne Särkelän kasvokuva

Onnea ja menestystä Marianne!

Lähteet

Hoffren, M., Syvänen S & Laulainen, S. (2017). Tuhoavan johtamisen rakentuminen sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskuvaukissa. Työelämän tutkimus 15(1), 2017.

Laaksonen, H. (2017). Osaamisen johtamisen tulevaisuuden haasteet perusterveydenhuollossa. Teoksessa Tuomi, J., Joronen, K. & Huhdanpää A. (toim.) Oivaltamisen iloa – TAITO2017, (s. 137-149). Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu.

Pihlajainen, V., Kivinen, T & Lammintakanen, J. (2019). Experts´ perceptions of management and leadership competence in Finnish hospitals in 2030. Leadership in Health Services, Vol. 32 No 2, 280-295.

Teksti: Hannele Laaksonen, yliopettaja, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen yamk-tutkinto, TAMK, hannele.laaksonen@tuni.fi

Kuvat: Marianne Särkelä, sairaanhoitaja (YAMK), Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, mariannekristiina.sarkela@gmail.com

 

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *