International Business -tutkinto-ohjelmaan kuuluva opinnäytetyöni käsitteli tekoälyn hyödyntämistä suomalaisten rekrytointiyritysten rekrytointiprosessissa ja sen roolia tulevaisuuden rekrytoinnissa. Sivusin opinnäytetyössäni myös tekoälyn arvoa rekrytoinnissa. Opinnäytetyöni aihe syntyi tekoälyn ajankohtaisuudesta ja sen mahdollisuuksista rekrytointiprosesseissa. Suomessa tekoälyn käytöstä rekrytoinnissa kokonaisvaltaisesti löytyi vielä niukasti tietoa, mutta mielenkiintoa aihetta kohtaan silti oli. Rekrytointiyritykset päätyivät tutkimuksessa keskeiseen rooliin, sillä uskoin saavani kattavinta tietoa aiheesta yrityksiltä, jotka tekevät pääsääntöisesti rekrytointia.
Lähetin verkkokyselyn Henkilöpalveluyritysten liiton jäsenyrityksille. Kyselyllä pyrin kartoittamaan yritysten tekoälyn käyttöä rekrytointiprosessissa sekä mielipiteitä tekoälystä ja sen tulevaisuudesta rekrytoinnissa. Selvitin myös tekoälyn arvoa ja hyödyllisyyttä eri rekrytoinnin alueissa.
Tekoäly rekrytoinnissa nyt ja tulevaisuudessa
Opinnäytetyössä saatujen tutkimustulosten perusteella voi todeta, että tekoälyn käyttö suomalaisissa rekrytointiyrityksissä on vielä vähäistä. Eniten tekoälyä hyödynnetään hakemusten läpikäynnissä ja esivalinnassa, asiakaspalvelussa sekä hakijaviestinnässä. Eniten suomalaiset rekrytointiyritykset käyttävät järjestelmiä, jotka suosittelevat parhaita hakijoita haettuun paikkaan. Asiakaspalvelussa tekoälyä hyödynnetään chatboteilla sekä puhelinboteilla ja hakijaviestinnässä käytetään automaattisesti lähteviä viestejä, jotka ovat kustomoituja tekoälyn avulla.
Tutkimustulokset osoittivat myös, että tekoäly aiheena on vielä vieras monille, mutta tulevaisuudessa tekoälyä tullaan näkemään enemmän rekrytoinnissa. Vaikka suurin osa vastaajayrityksistä ei vielä käytä tekoälyä rekrytoinnissaan, moni kertoi yrityksellä olevan suunnitelmia tekoälyn hyödyntämiseksi. Eräs vastaaja jopa koki oman tuotannollisen työtehtävänsä siirtyvän täysin tekoälyn hoitamaksi tulevaisuudessa. Vaikka mielenkiinnon tekoälyä kohtaan rekrytoinnissa pystyi huomaamaan tutkimustuloksista, olivat vastaajat kuitenkin lähes yksimielisiä siitä, että tekoäly ei tule korvaamaan ihmisen tärkeyttä rekrytoinnissa. Monet vastaajat olivat myös sitä mieltä, että tällä hetkellä tekoäly ei ole vielä riittävän hyvä hoitaakseen rekrytoinnin tärkeimpiä osa-alueita.
Tekoäly rekrytoinnin apukätenä parhaimmillaan on tärkeä työkalu, joka voi tuoda paljon arvoa yritykselle esimerkiksi nopeuttamalla prosessia. Tekoäly voi hoitaa toistuvat ja aikaa vievät tehtävät jättäen enemmän aikaa rekrytoijalle hoitaa rekrytoinnin tärkeimmät osa-alueet. Tekoälyn hyödyntämisessä tulee kuitenkin olla tarkka, eikä kaikkea kannata jättää tekoälyn hoidettavaksi. Tekoäly, vaikkakin tehokas työkalu, ei pysty korvaamaan ihmisen inhimillisyyttä rekrytointiprosessissa.
Aiheen mielenkiinnon takia näemme varmasti tulevaisuudessa lisää tutkimuksia siitä, miten tekoäly auttaa rekrytoijia löytämään avoimeen tehtävää täydellisesti sopivan työnhakijan.
Essi Rankilan opinnäytetyö (2020) Artificial intelligence (AI) in recruitment http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426209 (Theseus)
Kirjoittajat:
Essi Rankila, Degree Program in International Business, TAMK
Mari Helenius, lehtori, Degree Program in International Business, TAMK
Kuva: Pexels
Kommentit