Varhaiskasvatuksen moniammatillisella yhteistyöllä kohti onnistumisia

Keskustelu suomalaisen varhaiskasvatuksen tilasta käy jälleen kiivaana. Huolta kannetaan henkilöstön riittävyydestä, koulutustasosta, lasten kohtelusta ja ylipäätään varhaiskasvatuksen laadusta. Valitettavan usein unohtuu se tosiasia, että suurimmassa osassa varhaiskasvatuspalveluja asiat ovat hyvin.

Yhtä lailla lasten kokemukset uhkaavat hukkua aikuisten tarpeista rakentuvaan puheeseen, vaikka suunnan pitäisi olla juuri päinvastainen. Näin käy siitä huolimatta, että varhaiskasvatus nähdään nimenomaan lapsen oikeutena ja sen laatua tulee rakentaa pitämällä kirkkaana mielessä lasten kokemusten ensisijaisuus (ks. Vlasov ym. 2018).

On syytä pysähtyä miettimään, millaista laadukas varhaiskasvatus on lapsen näkökulmasta katsottuna. Yksi tärkeimmistä laatuun vaikuttavista tekijöistä on vuorovaikutus. Se, miten lapsi kokee tulevansa nähdyksi ja kohdatuksi niin muiden lasten kuin kasvattajienkin taholta. Lapsi tarvitsee kasvattajan, joka ottaa hänen odotuksensa ja toiveensa vakavasti. Kasvattajan, joka on helposti lähestyttävä, läsnä oleva ja sensitiivinen.

Nämä ovat ominaisuuksia, joiden tiedetään olevan tärkeä osa varhaiskasvatustyössä tarvittavaa osaamista. Usein osaamisesta keskusteltaessa käy vain niin, että opettajien rooli nousee painotetusti esille. Tämä johtuu siitä, että opettajia lukuun ottamatta varhaiskasvatuksen muista ammattiryhmistä on toistaiseksi saatavilla hyvin vähän tutkimustietoa ja ilman tutkimusperustaisia argumentteja on ääntään vaikea saada uskottavasti kuuluviin (Roos & Salonen 2021).

Sosionomit perhetyön erityisosaajia

Sosionomikoulutuksen lehtoreina haluamme nostaa esiin sosionomien erityisosaamista. Varhaiskasvatukseen suuntautuvissa sosionomiopinnoissa paneudutaan lasten ja perheiden hyvinvointiin riskitekijöitä ja oikeiden kohdennettuja tukimuotoja tunnistamalla. Lisäksi sosionomeilla on taito vahvistaa perheiden osallisuutta tukevaa vertaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä sekä hyödyntää perhetyön ja lastensuojelun osaamista. (Arene 2019.) Tällä monipuolisella osaamisellaan sosionomi täydentää varhaiskasvatuksen moniammatillisia tiimejä.

Lasten ja perheiden tarpeiden moninaistumisen myötä perhetyöhön liittyvän osaamisen merkitys korostuu entisestään. Osaamiseen pohjautuvan ammattiroolien selkiyttämisen myötä sosionomitaustaiset varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovatkin profiloituneet perhetyön erityisosaajiksi (Ahonen & Roos 2021). Toki perheiden kanssa tehtävä yhteistyö kuuluu kaikille ja kaikilta löytyy siinä tarvittavaa osaamista, mutta päävastuun kohdentaminen sosionomeille on nähty usein onnistuneeksi ratkaisuksi (mt).

Vaikka edellä on kuvattu painotetusti sosionomin erityisosaamista, olemme vahvasti sitä mieltä, että jokaisella on omat vahvuutensa ja yhdessä olemme todellakin enemmän. Eri koulutusten tuottaman osaamisten tunnistaminen, tunnustaminen ja arvostaminen mahdollistavat toimivan tiimin, joka puolestaan on laadukkaan pedagogiikan tae. Osaamisprofiilien selkiyttäminen parantaa myös työoloja ja vahvistaa varhaiskasvatusalan veto- ja pitovoimaa.  Vertailun sijaan on tärkeämpää korostaa kaikkien vahvaa osaamista. Laadun parantamiseksi tarvitsemme vahvaa yhteistä rintamaa ja tahtotilaa. Tarvitsemme ratkaisukeskeisyyttä ja realistisia ratkaisuehdotuksia. Tämä on äärimmäisen merkityksellistä lapsille itselleen, mutta samalla sen merkityksellisyys kattaa koko yhteiskunnan ja kantaa tulevaisuuteen.

Kirjoittajat: Piia Roos, lehtori, KT, LTO ja Petteri Väkiparta, lehtori, sosionomi YAMK, sosiaali- ja terveysala

Kuva: Pixabay

 

Kommentit

Hyvä ja informatiivinen kirjoitus varhaiskasvatuksen sosionomien toimijuudesta. Yhdessä olemme enemmän.

Outi Wallin

19.1.2022 15:08

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *