Konferenssi tarjosi meille opiskelijoille mahdollisuuden osallistua keskusteluun, jossa pohdittiin ihmisyyden merkitystä tekoälyn aikakaudella. Tieteen popularisointi on keskeinen osa ammattikorkeakoulujen sivistyksellistä tehtävää – ja samalla se antaa opiskelijoille välineitä kriittiseen ajatteluun, tiedon arviointiin ja oman asiantuntijuuden rakentamiseen.
Tilaisuuden keynote-puhuja, Helsingin yliopiston professori Kaisa Hartikainen, johdatti kuulijat aivoterveyden kysymyksiin uuden teknologian muovaamassa työelämässä. Esityksessä käsiteltiin muun muassa aivojen rakennetta, työuupumuksen mitattavia mekanismeja, affektiivista ergonomiaa, unta ja erityisesti siihen liittyvää käsitettä Sleep Capital. Hartikaisen pohjustus avasi ovet muiden asiantuntijoiden puheenvuoroille: Harris A. Eyre valotti näkemyksiään neurotalouden roolista työelämän murroksessa sekä aivokyvykkyyden kehittämisestä. Urheilu- ja liikuntalääketieteen näkökulmaa toi esiin TAMK:n oma Pipsa Tuominen, joka korosti fyysisen aktiivisuuden ja palautumisen merkitystä kognitiiviselle suorituskyvylle. Latinalaisen Amerikan johtaviin aivoterveyden tutkijoihin kuuluva Agustín Ibáñez hahmotteli puheenvuorossaan suuntaviivoja globaalin aivoterveyden tasa-arvoon tähtäävästä Suomen ja Chilen välisestä yhteistyöhankkeesta.
Näkymättömän työn jälki. Masters’ Conference ei ollut meille opiskelijoille vain tapahtuma, vaan oppimisympäristö, jossa teoria kohtasi käytännön. Me TAMK:n YAMK-opiskelijat osallistuimme järjestelyihin kulunvalvonnasta LinkedIn-näkyvyyteen, Yle Areenan esittelytekstin laatimiseen, luennoitsijoiden esittelyihin ja budjettikokouksiin. Lehtoreiden pedagogisena tavoitteena oli mahdollistaa opiskelijoiden pääsy järjestelmiin, kabinetteihin ja päätöksentekoon – ei vain seuraajina, vaan aktiivisina toimijoina.
TAMK:n toimintatapa – ja laajemmin koko suomalainen koulutusympäristö – voi joskus yllättää kansainväliset yhteistyökumppanit rohkeudellaan ja ketteryydellään. Opiskelijoille konferenssi tarjosi tilaisuuden kehittää projektinhallinnan, viestinnän ja esiintymisen taitoja – niitä ihmisyyden kilpailuetuja, joita ei voi ulkoistaa tekoälylle. Samalla vahvistui ymmärrys siitä, miten aivoterveys, teknologian kehitys ja inhimillinen osaaminen kytkeytyvät toisiinsa tulevaisuuden työelämässä.
Merkityksellisyyden voima. Professori Hartikaisen sanoin: ponnisteltaessa eri tehtävissä haastavilla alueilla, kehitytään eniten – kuin aivojen kuntosalilla. Mutta vain, jos palautuminen on aktiivista. Palautuminen ei tarkoita pelkkiä taukoja, vaan se on naurua, yhteyttä, sosiaalista ja merkityksellistä tekemistä. Kuten nyt. Tämä ei ollut meille opiskelijoille vain tapahtuman suunnittelua. Tämä oli laukaisualusta aivopääoman kasvattamiseen ja hyödyntämiseen.
Lehtori: Törnävä, Minna
Opiskelijat: Männistö, Tuula; Sajama, Katri ja Tetri, Minna
Kommentit