Kun tällainen ammattilainen muuttaa Suomeen, hänen tulee hakea opettajan tutkinnolleen rinnastamispäätös Opetushallituksesta. Pääsääntöisesti tämän hänen tulee suorittaa täydentäviä opettajaopintoja 10–30 opintopistettä Suomessa. Täydentäviin opintoihin sisältyy lähinnä didaktisia opintoja, ohjattua harjoittelua sekä mahdollisesti myös kasvatustieteellisiä opintoja. Näiden sisältöjen toteutuksesta opettajakorkeakoulut päättävät itsenäisesti oman opetussuunnitelmansa mukaisesti. Täydentävät opinnot tulee suorittaa opettajakoulutusta tarjoavissa korkeakouluissa. Koulutukseen haetaan pääsääntöisesti valtakunnallisessa yhteishaussa. Keskeinen ohjauspalvelu maahanmuuttaneelle opettajalle kaikissa vaiheissa on valtakunnallinen SIMHE-palvelu (Supporting immigrants in higher education in Finland), joka tukee ja neuvoo rinnastuspäätöksen hausta ja kielitaidon hankinnasta aina työelämään siirtymiseen asti.
Rinnastamispäätöksen saanut henkilö voi hakea OPH:n päätöksen mukaisesti täydentäviin pedagogisiin opintoihin opettajankoulutukseen, mikäli hän täyttää seuraavat vaatimukset:
– Opetushallituksen rinnastamispäätös pedagogisten opintojen täydentämisestä
– soveltuva korkeakoulututkinto
– tarvittava työkokemus, mikäli aikoo ammatillisten tutkinnon osien opettajaksi
– suomen kielen taito on riittävä
Monen rinnastamispäätöksen saaneen opettajan ammatilliseen opettajankoulutukseen valituksi tulemista voivat vaikeuttaa alhaisiksi jäävät hakupisteet. Lisäksi opettajakorkeakoulujen hakukriteerit saattavat soveltua heille huonosti. Yksi keskeisimmistä hakuprosessiin vaikuttavista haasteista hakijalle on riittävän työkokemuksen sekä mahdollisesti lisäpisteitä tuottavan lisä- ja täydennyskoulutuksen puute.
Ammatillisessa opettajankoulutuksessa opiskeltavat pedagogiset opinnot (60 op) ovat lisäksi liian laajat niille OPH:n rinnastamispäätöksen saaneille hakijoille, joiden tulee täydentää opintojaan esimerkiksi 15–20 opintopisteellä opettajankoulutuksessa.
Joustava haku TAMK ammatillinen opettajankoulutuksen täydentäviin pedagogisiin opintoihin
TAMKin ammatillisen opettajankoulutus (TAOK) aloitti vuoden 2024 lopulla joustavan haun opettajan opintoihin ulkomailla opettajankoulutuksen suorittaneille. Se tarjoaa mahdollisuuden täydentää aikaisempia opettajaopintoja OPH:n rinnastamispäätöksen mukaisesti. Joustavan haun kautta ulkomailla opettajankelpoisuuden saanut opettaja hakee TAMKin ammatillisiin opettajaopintoihin Opintopolun kautta. Valitut opettajaopiskelijat kutsutaan haastatteluun, jossa kartoitetaan mm. opiskelijan suomen kielen taito, motivaatio opintoihin sekä opiskelun edellyttävät valmiudet.
Valinnan jälkeen opiskelijat kutsutaan opettajatuutorin lähiohjaustapaamiseen, jossa perehdytetään mm. ammatillisen opettajuuden käyttötietoon, suomalaiseen koulutusjärjestelmään sekä sovitaan henkilökohtaiset opiskelusuunnitelman ohjausajat. Opintojen aikana käydään henkilökohtaisia keskusteluja opettajatuutorin kanssa opintojen sujuvuudesta. Opintojen päättyessä käydään vielä opiskelijan kanssa yhteinen loppukeskustelu, jossa pohditaan opettajaopintojen merkityksellisyyttä ja mietitään jatkosuunnitelmia opettajuuden ammatillisen kasvun ja kehittymisen vahvistamiseksi.
Jokaisen opiskelijan rinnastamispäätöksessä mainitaan, että opiskelijan tulee suorittaa ohjattua harjoittelua, joka on TAMKin ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmaan mukaisesti 10 opintopistettä. Se jakaantuu kahteen moduuliin: AmO:n toimintaympäristöt ja verkostot (3 op) ja Opetus- ja ohjausharjoittelu (7 op).
AmO:n toimintaympäristöt ja verkostot -moduuli pitää sisällään perehtymisen/tutustumisen lähtökohtaisesti kahdeksaan teemakokonaisuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa vierailuja, haastatteluja, havainnointia, osallistumista tai itsenäistä perehtymistä
Opetus- ja ohjausharjoittelu on aktiivista ja suunnitelmallista toimintaa opiskelijoiden kanssa. Kokonaisuuden laajuus sovitaan yksilöllisesti, mutta lähtökohtana voidaan pitää n. 30–40 tuntia vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa. Opetus- ja ohjausharjoittelua voi suorittaa useassa eri paikassa joustavasti.
Harjoittelun suunnittelu aloitetaan opettajaopiskelijan kanssa henkilökohtaisella ohjauskeskustelulla, jossa kartoitetaan opiskelijan aikaisempi opetus- ja ohjaamisosaaminen Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä sekä opiskelijan vahvuudet ja kehittämiskohteet opetustyössä. Useimmilla opettajaopiskelijoilla ei ole aikaisempaa opetuskokemusta ammatillisen opettajan työstä Suomessa tai tietoa, missä he voisivat suorittaa harjoittelunsa.
Keskeistä ohjaustapaamisessa on keskustella, miten mahdollisesti tuleva harjoittelupaikka vahvistaisi hänen ammatillista kasvuaan opettajana. Harjoittelupaikan löytämisessä pyritään opettajatuutorin ohjauksessa antamaan opiskelijoille vinkkejä harjoittelupaikoista, jotka soveltuisivat heidän opetusalalleen ja mitkä myös mahdollistaisivat heidän työllistymistään kyseisessä harjoittelupaikassa. Harjoittelupaikkojen löytämisessä hyödynnetään myös TAOKista valmistuneiden opettajien verkostoja sekä muita sidosryhmiä.
Opiskelijoiden kokemuksia opintoihin liittyvästä harjoittelusta
Joustavan haun kautta valittu opettajaopiskelija Dzhuliieta Hunaza suoritti opintoihinsa kuuluvan ohjatun harjoittelun Tampereen seudun ammattikoulun (TREDU) Sammonkoulun toimipisteen Tekstiili- ja muotialan perustutkinto- opetusryhmässä.
Dzhuliieta on valmistunut Ukrainan insinööri- ja pedagogiikan akatemiasta tekstiili- ja kevyen teollisuuden tekniikan koulutusohjelmasta. Hän työskenteli kotimaassaan ammattikoulussa ja Ukrainan valtion työvoimapalvelun Harkovin ammatillisen koulutuksen keskuksessa. Näin hän kertoo TAOKin opettajaopintojen harjoittelun merkityksestä osana ammatillista kasvuaan:
Opetusharjoitteluni Suomessa oli minulle tärkeä kokemus, joka auttoi minua kehittymään sekä ammatillisesti että kielellisesti. Opetin kursseja hameiden ja housujen leikkaus- ja ompelutekniikasta. Tämä prosessi antoi minulle mahdollisuuden soveltaa aikaisempaa opetuskokemustani suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja sopeutua paikalliseen pedagogiseen lähestymistapaan.
TAOK-koulutuksen tavoitteet osaamisen lisäämiseksi saavutettiin sinnikkyydellä ja ahkeruudella. Pystyin suunnittelemaan ja toteuttamaan koulutuksen niin, että se vastasi ammatillisen koulutuksen vaatimuksia. Käytin erilaisia opetusmenetelmiä, kuten käytännön harjoituksia, palautetta, demonstraatiota, visuaalisia esimerkkejä ja selkeitä askeleita. Suunnittelin oppitunnit sisältämään visuaalisia apuvälineitä, valmiita pohjia ja malleja, jotta oppilaat ymmärtäisivät paremmin työn eri vaiheita. Koska suomi ei ole äidinkieleni, tämä lähestymistapa auttoi minua opettajana välittämään tarvittavan tiedon mahdollisimman nopeasti.
Tavoitteenani oli kehittää itseluottamustani opettajana uudessa ympäristössä ja parantaa suomen kielen taitojani opetustilanteissa. Aluksi kielimuuri tuntui minulle haasteelta, mutta harjoittelun edetessä aloin puhua enemmän ja huomasin, että opiskelijat ymmärsivät minua melko hyvin. Käytännön opetustilanteet auttoivat kehittämään ammatillista sanastoa ja opin käyttämään yksinkertaisia mutta selkeitä ilmaisuja ohjeiden antamiseen.
Harjoittelun aikana huomasin, kuinka tärkeää on mukauttaa opetus opiskelijoiden tarpeisiin. Suomalainen ammatillinen koulutus painottaa paljon opiskelijalähtöisyyttä ja itsenäisyyttä, mikä on vaikuttanut myös omaan opetustyyliini. Olen oppinut antamaan enemmän tilaa opiskelijoiden omille kokeiluille ja kannustamaan niitä. Tämä näkyi selvästi ryhmän lähestymistavassa, jossa 2–3 hengen ryhmä pystyi osoittamaan luovuuttaan ja kekseliäisyyttään.
Harjoittelun aikana tajusin vahvuuteni käytännönläheisempänä opettajana. Pystyn esittämään monimutkaiset tekniset asiat selkeästi ja loogisesti näyttämällä visuaalisia esimerkkejä. Käytän aktiivisesti visuaalisia apuvälineitä ja malleja, mikä helpottaa opiskelijoiden oppimista materiaaliin. Pystyn myös olemaan joustava ja mukauttamaan opetukseni opiskelijoiden valmistautumistasoon.
Tajusin, että suomen kielen taitoni kaipasivat parantamista, erityisesti monimutkaisempien teknisten termien ja arvioivien keskustelujen osalta. Lisäksi haluan vahvistaa kykyäni ohjata opiskelijoita itsenäisempään ongelmanratkaisuun ja kannustaa heitä arvioimaan omaa oppimistaan kriittisemmin.
Tulevaisuudessa aion jatkaa suomen kielen oppimista, erityisesti ammattisanaston ja opetukseen liittyvien ilmaisujen oppimista. Haluan myös syventää tietämystäni suomalaisesta ammatillisesta koulutuksesta ja sen opetuskäytännöstä. Haluaisin myös hallita aiheeseen liittyviä aineita, esimerkiksi työvoiman opettaja. Samoin haluaisin tulevaisuudessa täydentää osaamistani erityisopetuksen osalta, joka vahvistaisi minun tietämystäni erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen tukemisessa, kuten esimerkiksi tukea kehitysvammaisten lasten ja nuorten opiskelua.
Uskon, että harjoittelu oli minulle erittäin arvokas kokemus, joka vahvisti minua ammattitaitoisena opettajana ja antoi minulle luottamusta työskennellä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.”
Opettajaopiskelija Maria Darbouli on suorittanut aiemmat pedagogiset opinnot Pietarin valtiollisessa yliopistossa, jossa hän opiskeli pääaineena venäjän kieltä. Hän suoritti joustavan haun aikana opettajaopintojen sisältyvän harjoittelun Keltinmäen alakoulun valmistavan opetuksen ryhmässä, jossa hän opetti suomen kieltä maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Hän kuvaa harjoittelukokemuksiaan seuraavasti:
Opin suunnittelemaan oppimateriaaleja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan sekä rakentamaan sisältöä eritasoiselle yleisölle. Sain myös uutta kokemusta erilaisten pelien ja toiminnallisten tehtävien suunnittelusta, joiden avulla oppilaat sitoutuivat opetukseen aktiivisemmin. Harjoittelun myötä sain arvokasta ymmärrystä siitä, millaisia erityispiirteitä liittyy työskentelyyn lasten kanssa, erityisesti silloin kun oppilaat ovat vasta aloittamassa koulunkäyntiä uudessa kieli- ja kulttuuriympäristössä.
Harjoittelun aikana saavutin TAOK-harjoittelun osaamistavoitteet soveltamalla pedagogista osaamistani monipuolisesti erilaisissa opetus- ja ohjaustilanteissa. Suunnittelin ja toteutin opetusta eritasoisille oppijoille ottaen huomioon opiskelijoiden taustat, kielitaidon tason ja yksilölliset tarpeet. Tämä vahvisti taitojani inklusiivisessa opetuksessa sekä oppimisympäristön hallinnassa, pedagogisessa suunnittelussa ja vuorovaikutuksessa.
Itselleni asettamieni tavoitteiden osalta kehityin erityisesti opetuksen suunnittelussa ja oppimateriaalien tuottamisessa. Opin tekemään harjoituksia alusta asti itse sekä siirtymään pois oppikirjasidonnaisuudesta kohti opiskelijalähtöistä opetusta. Käyttötietoni karttuivat, kun uskalsin kokeilla uusia menetelmiä, kuten toiminnallisia ja leikkimielisiä harjoituksia, jotka lisäsivät opetuksen mielekkyyttä ja osallisuutta.
Harjoittelun aikana tunnistin myös vahvuuksiani: olen luova ja rohkea opettaja, joka uskaltaa kokeilla uutta. Esimerkiksi suunnittelin ja toteutin opetuksellisia pelejä, järjestin retken kirjastoon ja rakensin luokkaan kauppaympäristön keskusteluharjoituksia varten. Toimin sujuvasti eri-ikäisten ja -tasojen oppijoiden kanssa ja pystyin mukauttamaan opetustani tilanteen mukaan.
Tunnistin samalla myös kehittämiskohteita, kuten eriyttämisen ja arvioinnin tarkentamisen tarpeen. Haluan jatkossa panostaa enemmän ajanhallintaan sekä kehittää keinoja, joilla voin tukea heikkoja lukijoita ja kirjoittajia.
Koska koulutustaustani ja aiempi kokemukseni liittyvät aikuisten opetukseen, minulle olisi tärkeää syventää ymmärrystäni lasten oppimisen erityispiirteistä ja pedagogisista lähestymistavoista. Haluan kehittää osaamistani tämän kohderyhmän tarpeisiin sopivaksi seuraamalla kollegoiden opetusta, osallistumalla koulutuksiin ja reflektoimalla omaa opetustani edelleen.
Joustavan haun kautta valittujen opettajaopiskelijoiden harjoittelujakso ovat tukeneet ja vahvistaneet maahanmuuttajien aikaisempaa pedagogista osaamista ja työllistymistä muun muassa ammatillisen kielen osaamisen, harjoittelun sekä verkostojen ja urapolun rakentamisen keinoin. Harjoittelu on merkittävä asia opettajaopiskelijan ammatti- identiteetin syntymiselle sekä vahvistumiselle. Opettajaopintojen harjoittelussa opiskelijan oma kulttuurinen tausta yhdistyy uuteen toimintaympäristöön ja – kulttuuriin. Lisäksi opettajaopiskelijoille harjoittelu myötä on avautunut heille uusi ovi opetustyöhön ja mahdollistanut heitä myös työllistymiseen opetusalalle.
Joustava haku TAMKin ammatillisiin pedagogisiin opintoihin
Henkilö, joka on suorittanut ulkomaisen korkeakoulututkinnon, voi hakea tutkintonsa tunnistamista korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkintoon Opetushallitukselta. Jos maahanmuuttaja haluaa täydentää tutkintoaan tai vastaamaan suomalaista tutkintoa, hänen tulee pyrkiä opiskelijaksi kyseisen alan opetusta antavaan oppilaitokseen.
Ulkomailla opettajankoulutuksen suorittaneille on TAOKissa tarjolla joustava koulutusmahdollisuus, jossa opiskelijat tekevät henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan täydentävät pedagogiset opettajaopinnot. Näin he saavat pätevyyden myös Suomessa. Toteutus tapahtuu Opetushallituksen tekemien yksilöllisten rinnastamispäätösten mukaan. Seuraava joustava haku TAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun täydentäviin pedagogisiin opintoihin ulkomailla opettajankoulutuksen suorittaneille alkaa 11.8.2025 ja päättyy 15.11.2025. Haku tapahtuu opintopolun kautta www.opintopolku.fi
Lisätietoa: TAOKin opinto-ohjaaja: Ville Nevalainen
+358504478519
ja taok.tamk@tuni.fi
Lisää joustavan haun kautta valittujen opettajaopiskelijoiden opiskelukokemuksista voit lukea lisää TAOKin blogista:
Teksti: Kosti Nivalainen
Kuvat: Maria Darbouli, Dzhuliieta Hunaza
Kommentit