Ajelin sateisessa aamussa kohti Hämeenlinnan Verkatehdasta. Olin osallistumassa ”Yhteiseen korkeakouluun” –seminaariin mielessäni monta kysymystä. Ohjelmassa oli monta mielenkiintoista otsikkoa, varsinkin minulle, uudelle OHO!-projektilaiselle.
Vielä vähän aikaa sitten ihmettelin saavutettavuuden käsitettä. Itsestään selväähän on, että Suomessa koulutus kuuluu kaikille ja saavutettavuus on ihan selvä juttu – kunhan nyt pääsykokeista selviää. Kannattaako siitä nyt projektia rakentaa! Hypätessäni OHO-hankkeeseen sain uutta ajateltavaa. Ja nyt oli tarkoitus seminaarissa saada lisää täsmätietoa asiasta. Siispä Verkatehtaalle!
Ajelin päivän päätteeksi tällä kertaa aurinkoisessa illassa kotiinpäin ja kertasin mielessäni päivän antia.
Oletteko tienneet esimerkiksi seuraavaa:
AMK –opiskelijoissa on 20 700 yli 30-vuotiaita, 10 % ei käytä ollenkaan alkoholia, 21 % on perheellisiä ja että meillä ammattikorkeakouluissa on 10 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa ja 10 000 vaihto-opiskelijaa (amk ja yo yhdessä) vuosittain. (Liisa Hyytiäinen, Samokin varapuheenjohtaja)
Ja että ammattikorkeakouluopiskelijoista 6 %:lla on ulkonäköön liittyvä erityisyys, kuten pukeutuminen, ihonväri tms, 7 %:lla on valtavirrasta poikkeava seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti, 7 %:lla on valtavirrasta poikkeava uskonnollinen tai aatteellinen vakaumus, 4 %:lla vammaisuus tai pitkäaikaissairaus, 3 %:lla erilainen etninen tausta, 3 % alle 20 –vuotiaita ja 1 % yli 50- vuotiaita. (Liisa Hyytiäinen)
Jo tätä tietopakettia miettiessä saavutettavuus saa aika lailla uusia ulottuvuuksia. Miten ihmeessä voimme ottaa huomioon erilaisten opiskelijoiden tasa-arvoisen kohtelun?
OHO–hankkeessa asiaan on paneuduttu! Saavutettavuuden arviointiin on yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa kehitetty kriteeristö, joilla asiaa voidaan mitata ja jota voidaan käyttää kehittämisen apuvälineenä.
Kriteeristössä saavutettavuus on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen. Saavutettavuuden tulisi toteutua näillä kaikilla ulottuvuuksilla.
1) Arvot, asenteet ja toimintakulttuuri
2) Johtaminen
3) Fyysinen ympäristö
4) Digitaalisuus
5) Opetus ja oppiminen
6) Tuki ja ohjaus
7) Viestintä
8) Opiskelijavalinta
Miten kriteeristö toimii?
Mietimme työpajoissa mm. sitä, miten näitä ulottuvuuksia on omissa korkeakouluissamme käsitelty. Arvioimme saavutettavuuteen liittyviä väittämiä kolmiportaisella asteikolla:
1) Erinomainen
2) Hyvä
3) Riittämätön
Kuulimme myös, että kriteeristöä rakennettaessa on korkeakoulukentässä viime vuonna tehty saavutettavuuskysely, jossa on kuultu sekä henkilökuntien että opiskelijoiden kokemuksia saavutettavuuden toteutumisesta. Tulosten pohjalta kriteeristö pyrittiin rakentamaan niin, että sen avulla tunnistetaan saavutettavuuden kehittämiskohteita sekä mahdollistetaan saavutettavuuden kehityksen seuraaminen.
Innokkain mielin lähdimme ryhminä töihin. Tuloksia tarkastellessamme totesimme, että useimmissa ulottuvuuksissa voimme sanoa yleensä korkeakouluissamme tason olevan melko hyvä, mutta kehittämistä kyllä vielä riittää. Yhtenä esimerkkinä rakkaassa naapurimaassamme Ruotsissa on korkeakoulujen budjeteista lakisääteisesti varattu vuosittain 0,3 % esteettömyyden toteuttamiseen.
Auringon paistaessa ja valaistessa äärettömän kaunista ja kirkasta ruskamaisemaa kirkastui myös omassa mielessäni päivän tärkein anti: meidän pitäisi varmistaa omalla toiminnallamme näiden ulottuvuuksien toteutuminen!
Viimeistään silloin kun hallitusohjelmassa mainittu tavoite siitä, että puolella väestöstämme on oltava korkeakoulututkinto, voimme täydellä varmuudella antaa kriteeristön toteutumiselle arvosanan erinomainen!
Teksti ja kuvat: Maj-Lis Läykki, lehtori TAMK liiketoiminta ja palvelut
Kommentit