Nepsy-lapsen tukemisessa ympäristötekijöillä on suuri vaikutus lapsen toimintakykyyn. Lapset, jotka kuormittuvat visuaalisista ärsykkeistä sekä äänimaailmasta, saavat tutkimusten mukaan kokea haasteidensa lisäksi negatiivisia asenteita ja ennakkoluuloja. Tutkimukset kannustavat muovaamaan elinympäristöä lapselle sopivammaksi sen sijaan, että lasta muokattaisiin ympäristön mukaan.
Neuropsykiatrisista häiriöistä käytetään yleisimmin puhekielessä nimitystä “nepsy”. Autismin kirjon häiriö, ADHD (ADD), Asperger, Touretten oireyhtymä, Tic-häiriöt, toiminta- ja tunnehäiriöt, motoriset-, puheen- sekä kielen kehityshäiriöt ja oppimisen haasteet sisältyvät neuropsykiatrisiin diagnooseihin.
Diagnoosit mielletään helposti negatiivisena asiana, mutta onko se sitä?
Diagnoosin saatuaan voi lapsi alkaa neurokirjon häiriön määrittää negatiivisessa valossa elämäänsä. Poikkeavuuden leima saattaa aiheuttaa usein alentunutta itsetuntoa. Parhaimmillaan lapsi saa diagnoosin kautta tarvitsemansa tukitoimet, palvelut sekä lääkityksen elämänlaadun kohentamiseksi. Tavoittaako tuki nepsy-perheitä ajoissa? blogin mukaan pirstaleinen palvelujärjestelmä estää tuen tarpeiden tunnistamisen. Tämän vuoksi tukitoimien saaminen viivästyy ja saattaa johtaa lastensuojelun asiakkuuteen.
Yleisimmät oireet ja haasteet ilmenevät toiminnanohjauksessa, tunnetaidoissa, sosiaalisissa tilanteissa, motoriikan ja muiden osa-alueiden kehityksessä. Lapsi voi esimerkiksi kärsiä unettomuudesta, jumittamisesta, heikosta pettymyksen sietokyvystä tai vaikeudesta säädellä aistiärsykkeitä. Oireilu voi aiheuttaa stressireaktion, joka puolestaan voi laukaista käytösoireita. Stimmauksella eli aistiärsykehakuisella käytöksellä voi säädellä aistikuormitusta. Tämän vuoksi erilaiset hypistelyesineet, tuoksut tai purukorut voivat auttaa itsensä rauhoittamisessa.
’Tutkituista 15 opettajasta vain kaksi mainitsi jotain positiivista nepsy-lapsista. Loput opettajista kuvailivat lapsia melkein tai osittain ennakkoluulojen ja negatiivisten sävyjen kautta.’
Nepsy-lapsien sosiaalisten- ja itsesäätelytaitojen sekä toiminnanohjauksen kehittymisessä on tutkimuksissa havaittu toimivan johdonmukainen, lämmin, hyväksyvä ja lapsen aloitteet sekä tarpeet huomioiva kasvatus. Avoimuus lapsen kanssa auttaa löytämään hänen omat vahvuutensa sekä oikeanlaiset tukitoimet. Lapsen tietoisuus omasta diagnoosistaan auttaa häntä olemaan armollisempi itseään kohtaan.
Haluamme muistuttaa, että jokainen nepsy-lapsen kanssa työskentelevä vaikuttaa hänen kokemukseensa omasta diagnoosistaan muun muassa selkeiden ohjeiden, vaiheittaisen työskentelyn ja kannustavan palautteen avulla.
Teksti: Sosionomi (YAMK) -opiskelijat Minna Ämmälahti, Anna-Mari Haavisto, Sanna Lindholm, Tiina Vuorenmaa ja yliopettaja Merja Sinkkonen
Kuva: Adobe Stock
Blogi on kirjoitettu Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomi (ylempi AMK) -opiskelijoiden opintojaksolla Sosiaalityön ajankohtainen tutkimus huono-osaisuudesta.
Lähteet
Elfving, T. 2023. Nepsy-lapset pirstaleisen palvelujärjestelmän väliinputoajina – diskurssianalyysi mediateksteistä. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Kokkolan yliopistokeskus. Maisterintutkielma. Viitattu 8.11.2024. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/86653/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-202304272753.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Grönholm M. 2023. Psykoedukaation merkitys autismikirjon lapselle ja hänen läheisilleen. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö, YAMK.Viitattu 8.11.2024. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/806953/Gronholm_Marjo.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Raito, O & Raveala K. 2024. ”Koen, että minulla ei ole kovin hyvät valmiudet kohdata nepsy-oppilaita.” Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä neuroepätyypillisen oppilaan liikunnanopetuksesta. Lapin yliopisto. Pro gradu. Viitattu 8.11.2024. Raito_Raveala.pdf
Pettersson, C. 2019. Arki ja ADHD Kerronnallinen tapaustutkimus elämästä perheissä, joita ADHD koskettaa. Helsingin yliopisto. Pro gradu. Viitattu 8.11.2024.
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/0b455fca-bf45-4391-910f-128d69e7c246/content
Zaitseva, D., Heinänen, K., Kontiainen, M., Kurkipää, R. & Rutanen, U. 2023. Tavoittaako tuki nepsy-perheitä ajoissa? Tampereen ammattikorkeakoulu. TAMK-blogi. Viitattu 21.11.2024. https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/teema2/tavoittaako-tuki-nepsy-perheita-ajoissa/
Kommentit