Perheensisäinen käytöshäiriö (F91.0) on THL:n määritelmän mukaan yksi neljästä käytöshäiriön muodoista. Käytöshäiriöt voidaan jakaa lapsena tai nuorena alkaneeseen häiriöön, joista usein lapsena alkanut esiintyy voimakkaampana. Toinen tapa jaotella käytöshäiriöitä on tarkastella sen ilmenemistä eri sosiaalisissa ympäristöissä. Perheensisäinen käytöshäiriö, oppositional defiant disorder (ODD), esiintyy nimensä mukaisesti suhteessa kotiin ja perheenjäseniin, eikä se esiinny muissa lapsen sosiaalisissa ympäristöissä.
Pitääkö olla huolissaan?
ODD:ssa lapsella esiintyy vihaista tai ärtynyttä mielialaa. Myös riidanhaluista, uhmakasta tai kostonhimoista käytöstä voi esiintyä. Oirekuvaan sopivia käytösmalleja voidaan havaita passiivisista noudattamatta jättämisen muodoista aktiivisiin noudattamatta jättämisen muotoihin. Passiivinen käytös voi olla vanhemman ohjauksen huomiotta jättämistä, aktiivisessa muodossa lapsi voi torjua vanhemman ohjeet ja kiellot aggressiivisesti. ODD:ssa oirekuvan esiintyminen ylittää selkeästi lapsen iän, kehityksen ja kulttuurin normatiivisen tason.
Perheensisäinen käytöshäiriö voidaan diagnosoida, kun lapsella näyttäytyy vähintään neljä käytöshäiriölle tyypillistä oiretta, ja oireita on esiintynyt vähintään kuuden kuukauden ajan. Oireet ilmenevät vuorovaikutuksessa vähintään yhden perheenjäsenen kanssa, joka ei ole sisarus.
Avaimena varhainen puuttuminen
Perheensisäiseen käytöshäiriöön voivat vaikuttaa erityisesti lapsen vaikea temperamentti sekä vanhemman reagoimaton tai epäjohdonmukainen kasvatustyyli. Vanhemman käyttäytyminen voi vaikuttaa lapsen kykyyn noudattaa ohjeita, ja samalla lapsen luonteenpiirteet ja reaktiot voivat puolestaan vaikuttaa vanhemman kykyyn sietää haastavaa käytöstä. Käytöshäiriötä hoidettaessa on usein tärkeää kiinnittää huomiota kiintymyssuhteen vahvistamiseen, sillä se voi palauttaa turvallisuuden tunteen ja edistää rakentavampaa vuorovaikutusta.
Käytöshäiriölle, kuten ODD:lle, altistavat paitsi perimä ja biologiset tekijät, myös psykososiaaliset ympäristötekijät ja niiden yhteisvaikutus. Riskitekijöitä voivat olla muun muassa geneettiset tekijät, aivorakenteet ja lapsen temperamentti.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsen oireet havaitaan, sitä aikaisemmassa vaiheessa voidaan tarjota sellaista tukea ja hoitoa, joka vaikuttaa ennusteeseen myönteisesti. Perheen sitoutuminen käytöshäiriöillä oirehtivan lapsen hoitoon on tärkeää.
ODD:n oireet rajoittuvat vain tiettyyn ympäristöön, eivätkä välttämättä esiinny lainkaan lapsen muissa sosiaalisissa tilanteissa. Tällöin perhe saattaa kokea jäävänsä ongelman kanssa yksin. Tukea lapsen ja perheen tilanteeseen voi saada perheneuvolasta. Pirkanmaan hyvinvointialueella myös perheohjaus tarjoaa varhaista tukea perheensisäisen vuorovaikutuksen haasteisiin sekä neuvontaa vanhemmuuteen ja kasvatukseen. Lapsiperheiden sosiaalityö sekä lastensuojelupalvelut voivat tarjota perheelle yhtenä tukimuotona perhetyötä.
Teksti: Sosionomi (YAMK)-opiskelijat Iida Suuniitty, Joonas Vesterbacka, Heli Hämäläinen, Rosanna Heinonen ja Mira Käiväräinen sekä yliopettaja Merja Sinkkonen
Kuva: ChatGPT
Blogi on kirjoitettu Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomi (YAMK)-opiskelijoiden opintojaksolla “Sosiaalityön ajankohtainen tutkimus”.
Lähteet:
Aronen, E. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2016. 132(10):961-6. Lasten häiriökäyttäytyminen. https://www.duodecimlehti.fi/duo13145
Matthys, W & Lochman, J. 2017.Oppositional Defiant Disorder and Conduct Disorder in Childhood. John Wiley & Sons, Incorporated. ProQuest Ebook Central. https://ebookcentral.proquest.com/lib/tampere/detail.action?docID=4770362.
Mielenterveystalo.fi. F91 käytöshäiriöt. Viitattu 9.11.2024. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/f91-kaytoshairiot
Sinkkonen, J. 2018. Kiintymyssuhteet elämänkaaressa. Verkkokirja. Helsinki. Duodecim.
Tokola, M. & Airo, R. 2024. Kiintymyssuhteet ja kiintymyssuhdemallit. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 1.10.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01359
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2017. Käytöshäiriöt. Verkkosivu. Viitattu 10.11.2024. https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot/kaytoshairiot
Väänänen, R. 2013. Perheen rakenteen, dynamiikan ja arvojen merkitys lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 30.9.2024. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/12718/urn_isbn_978-952-61-1271-8.pdf
Duodecim. Käypähoito. 12.12.2018. Viitattu 29.11.2024. https://www.kaypahoito.fi/hoi50118
Pirkanmaan hyvinvointialue. Nopea perheohjaus. Nd. Verkkosivu. Viitattu 29.11.2024 https://www.pirha.fi/palvelut/lasten-ja-perheiden-palvelut/apua-ja-tukea-vanhemmuuteen-ja-lapsen-kehitykseen/perheohjaus
Kommentit