”Kaikkiallistumisella” tarkoitetaan sitä, että oppimista tapahtuu kaikkialla ajasta ja paikasta riippumatta. Samalla opettajan rooli on muuttunut: Opettaja ei enää pönötä luokan edessä pitämässä yksinpuhelua kalvosulkeisineen, vaan oppiminen on prosessi, jonka päähenkilöinä ovat opiskelijat, joita opettaja ohjaa tarpeen mukaan. Työelämälähtöisyys on nykyajan opetuksessa todella tärkeää – perustiedot opitaan koulussa, mutta osaamista sovelletaan harjoittelujaksoissa työelämässä. Työpaikka on yksi tärkeimmistä oppimisympäristöistä – ei ainoastaan opiskelijoille, vaan myös aktiivisesti työelämässä oleville.
Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa (2020) oppimisympäristö määritellään ”paikaksi, tilaksi, yhteisöksi tai toimintakäytännöksi, jossa opitaan toimimaan, ymmärtämään uusia asioita tai arvioimaan ja ratkaisemaan erilaisia tilanteita ja ongelmia.”
Huijarisyndrooman kourissa
Kahden AMK-tutkintoni lisäksi minulla on yli 15 vuoden työkokemus globaaleista pörssiyrityksistä. Noista vuosista on kertynyt paljon henkistä pääomaa takataskuun. Välillä koen silti huijarisyndroomaa siitä, etten tiedä substanssialastani riittävästi. Tämä käsitys on yleinen; emme tiedosta sitä, että oppimista tapahtuu koko ajan ja kaikkialla – myös työtä tehdessämme. Meillä jokaisella on substanssiosaamisemme lisäksi karttunut geneeristä työelämäosaamista: vuorovaikutus- ja verkostoitumistaitoja, muutosjoustavuutta sekä osaamista toimia erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä.
Oppimisympäristönä yritys
Tehokkaimmillaan työpaikalla oppimisen tulisi tapahtua samanaikaisesti työn tekemisen kanssa. Uuden teknologian ansiosta oppimiseen voidaan käyttää avuksi keinoälyä, joka analysoi, tarkkailee ja kerää tietoa ihmisten tavoista toimia. AI-osaaminen on teoriatasolla jo olemassa, mutta sen hyödyntäminen on kallista. Lisäksi tulisi pohtia keinoälyn käyttämisen ja tiedon keräämisen eettisyyttä.
KM Soila Lemmetty (2020) tutki väitöskirjassaan itseohjautuvaa oppimista. Hänen mukaansa ”tulevaisuudessa työpaikat tulisi nähdä oppimisympäristöinä, työntekijät oppijoina ja lähijohtajat oppimisen ohjaajina”. Yrityksen tulee toki olla kannustamassa työntekijöitään oppimaan uutta, mutta oppiminen on parhaimmillaan oppijasta itsestään kumpuavaa halua muutokseen.
Uuden oppimista työn tiimellyksessä
Löysin Harvard Business Review’n artikkelista termin ”Learning in the flow of work” – ”oppimista työn tiimellyksessä”. Pidän kovasti tuosta englanninkielisestä termistä, sillä se viittaa työelämässä tavoiteltuun flow-tilaan, jolloin kaikki sujuu kuin itsestään.
Artikkeli tarjosi paljon konkreettisia ideoita siitä, miten voimme vaikuttaa oppimiseemme itse:
- Ole läsnä ja havainnoi – ota mallia kollegoistasi ja jalosta parhaat niksit hyötykäyttöön itsellesi
- Pidä to-learn-listaa – monilla meillä on to-do-lista, mutta suunnittele myös oppimispolkuasi
- Varaa kalenteristasi aikaa oppimiselle
- Tilaa alan uutiskirjeitä pysyäksesi kärryillä uusista tuulista
- Osallistu osaamisen kehittämiseen työyhteisössäsi osallistumalla keskusteluun, jakamalla tietoa ja luomalla yhteisiä oppimisalustoja (esim. MS Teams, Slack)
Nyt loppuu selittely: Töiden tekeminen ja uuden oppiminen onnistuu kyllä!
Teksti: Lotta Hirvonen, TAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, opettajaopiskelija
Kuva: Essi Kannelkoski
Kommentit