Korkeakoulututkintojen opetussuunnitelmiin sisältyykin alasta riippumatta aina myös geneeristen työelämätaitojen kehittämistä. Opiskelijasta tällaisen osaamisen, kuten vuorovaikutus- ja viestintätaitojen, kehittäminen osana opintoja voi joskus tuntua turhalta tai kaukaiselta. Pehmeiden taitojen sijaan halutaan keskittyä oman alan kovaan ytimeen.
Viimeistään työelämään siirryttäessä geneeristen taitojen tarve kuitenkin konkretisoituu. Toki substanssiosaamisenkin täytyy olla kunnossa, mutta sitäkin tärkeämpää on kyky oppia ja omaksua koko ajan uutta. Opinnot tarjoavat pohjan, jonka päälle työelämässä rakentaa. Substanssi voi joskus vanhentua nopeastikin. Ja ainakin valtakunnallisen uraseurantakyselyn mukaan käytännön osaaminen karttuu ammattikorkeakouluopinnoissa ihan hyvin (ks. kuva). Sen sijaan vaikkapa ongelmanratkaisutaitojen, organisointitaitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä on parantamisen varaa suhteessa siihen, miten tärkeäksi viisi vuotta aiemmin valmistuneet alumnit ne nykyisessä työssään kokevat.
Erään kuljetustekniikan insinöörin sanoin: Koulutus voi tarjota opiskelijoille vain pintaraapaisun suurimmasta osasta opiskeltavia aiheita. Syventyminen voi olla jopa mahdotonta. Mielestäni opinnoissa kannattaisikin keskittyä yleismaailmallisempien taitojen hankkimiseen (tiedonhankintataidot, ongelmanratkaisutaidot, organisointi- ja koordinointitaidot, itsenäinen työskentely ja ajanhallinta, oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus, vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot, jne). Kun tällaiset taidot saadaan kuntoon, alakohtaisten taitojen hankkiminen käy ihan vahingossa. Tärkeää olisi myös löytää alaltaan se oma juttu, johon syventyä. [….]
(Uraseurantakysely 2020).
Lisäperusteluja geneeristen taitojen opiskeluun sekä paljon muuta kiinnostavaa tietoa juuri oman alasi alumnien työurista löydät esimerkiksi Vipusesta tai uraseurannat.fi-sivustolta. Opettajan tai uraohjaajan roolissa voit tarkastella uraseurantakyselyn tuloksia eri näkökulmista yhdessä opiskelijoiden kanssa. Jos joku innostuu aiheesta enemmän, valtakunnallinen kyselyaineisto on jatkossa mahdollista pyytää tutkimuskäyttöön Tietoarkistosta. Mikä mahtava resurssi vaikkapa opinnäytetyön tekijälle!
Kovan kilpailun ja erilaisten ranking-listojen maailmassa on myös kiva huomata, miten vilpittömästi monet alumnit haluavat kannustaa ja auttaa nykyisiä opiskelijoita. Ehkä oma, viiden vuoden takainen valmistuminen ja epävarmuus omasta tulevaisuudesta on vielä hyvässä muistissa. Kuten yksi vastaaja asian ilmaisee: ”[Kannustaisin] luottamaan omaan tekemiseen. Kunhan vain tekee ja kehittää itseään, niin asiat menevät eteenpäin. Epäonnistumisten ja virheiden pelkääminen on turhaa, eikä pelko vie eteenpäin. Virheistä ja epäonnistumisista selviytyminen vie” (uraseurantakysely 2020).
Teksti: Susanna Saarinen, erikoissuunnittelija, Koulutuksen kehittämispalvelut, TAMK
Kuva: Jonne Renvall
Kommentit