Digitaaliset osaamismerkit ovat olleet Suomessa käytössä vuodesta 2013 asti ja niiden käyttöä osana osaamisperustaisessa koulutuksessa on tutkittu paljon. Hallitusohjelman mukaisesti osaamisen ja oppimisen tiekartalla vahvistetaan koulutuksellista tasa-arvoa sekä pyritään kaventamaan oppimiseroja. Tavoitteena on laatia osaamisen tunnistamisen ja tunnistamisen periaatteet, joiden avulla tehdään yksilön osaaminen näkyväksi niin työelämässä kuin koulutusjärjestelmässä. Lisäksi ohjelman avulla pyritään edistämään yhdenvertaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen sekä osaamisen kehittämiseen. (Valtioneuvosto, 2019.)
Kansallisesti tarkasteltuna voidaan sanoa, että digitaaliset osaamismerkit ovat vähitellen jalkautuneet sekä osaamisen kehittämisen tueksi että osaksi aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Tammilehdon (2016) mukaan digitaalisuuden hyödyntäminen opetuksessa on merkittävässä roolissa ja niin, että se palvelee osaamisperusteisuutta. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana tulee olla osaamistavoite, jota tuetaan hyödyntämällä monipuolisesti digitaalisia oppimisympäristöjä.
Mitä osaamismerkit ovat?
Osaamismerkeillä tunnistaan ja tunnustetaan eri tavoin hankittua osaamista. Osaamismerkit liittyvät aina johonkin tietyin kriteerein määriteltyyn osaamiseen. Oppilaitokset ja organisaatiot myöntävät digitaalisia osaamismerkkejä henkilöille, jotka osaamisensa heille osoittavat. Osaamisen voi osoittaa monella eri tavalla: portfoliolla, yksittäisillä tehtävillä, aiemmin hankitun osaamisen dokumentoinnilla – mikä tapa parhaiten sitten sopiikin kunkin osaamisen osoittamiseen. Digitaalisia osaamismerkkejä kerätään osaamispassiin, Open Badge Passportiin, jonka voi linkittää esimerkiksi LinkedIn-profiiliin.
Osaamismerkeillä nähdään olevan mahdollisuuksia myös oppimisen ohjaamisessa ja henkilökohtaistamisessa. Esimerkiksi Barry (2013) kuvaa digitaalisten osaamismerkkien mahdollisuuksia ohjauksen tukena. Osaamismerkkien käytöllä voidaan tehdä näkyväksi opiskelijan osaamisen kehittyminen ja prosessi. Tästä näkökulmasta osaamismerkit ovat paitsi motivoinnin ja arvioinnin, myös oppimisen ohjaamisen väline.
JOO? JOO!
Loppuvuoden ja kevään 2021 aikana ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön toimijoiden on mahdollista kehittää osaamistaan Jatkuvaa oppimista osaamismerkein (JOO) -täydennyskoulutusten avulla. Koulutuksissa perehdytään osaamismerkein ohjatun oppimisen ja osaamisen kehittämisen maailmaan oppilaitosten, opettajien, opiskelijoiden sekä HR:n näkökulmasta. Kolmeosainen koulutus järjestetään verkossa. Koulutus soveltuu loistavasti sekä osaamismerkkien merkillisestä maailmasta vasta innostuneille että niihin jo hieman perehtyneille, sillä jokainen koulutusten kolmesta osasta toimivat itsenäisinä kokonaisuuksin
Lisätietoa täydennyskoulutuksesta:
https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/jatkuvaa-oppimista-osaamismerkein-joo
Lisätietoja osaamismerkeistä:
Lähteet:
Tammilehto, M. (2016). Miten digitaalisuus näkyy ammatillisen koulutuksen reformissa? Haettu 18.12.2016 osoitteesta http://www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/ammattikoulutusreformi/Toimintatavat/index.html
Valtioneuvosto. (2019). Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI. Haettu 5.11.2020 osoitteesta
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161931
Barry, J. (2012). Six Ways to Look at Badging Systems Designed for Learning. Haettu 5.11.2020 osoitteesta http://www.olpglobalkids.org/content/six-ways-look-badging-systems-designed-learning
Teksti: Lehtori Marianna Leikomaa, yliopettaja Sanna Ruhalahti ja erikoissuunnittelija Sanna Sintonen, TAMK
Pääkuva: Saara Lehtonen
Kommentit