Mitä jos eläisimme unelmiemme korkeakouluyhteisössä?

Poutapilviä sinisellä taivaalla

TAMKin tutkimusryhmä LeGiT – Kasvu ja oppiminen tiimeissä teki loppukevään ja alkusyksyn 2021 aikana haastatteluja neljässä korkeakouluyhteisössä (LAB, Oulu, Lappi, Tampere) yhteistyön ja identifikaation teemoista. Ryhmä- ja yksilöhaastatteluissa oli mukana yhteensä 42 korkeakouluyhteisöjen jäsentä. Haastatteluista kertyi litteroitua tekstiä noin 500 sivua ja tuloksista piirtyi kuva unelmien korkeakouluyhteisöstä.

Keskiössä ovat ihmiset

Korkeakouluyhteisö on olemassa opiskelijoita, oppimista ja sivistystä varten, mikä näkyy kaikessa. Sivistyksen ja tieteen eteen tehtävää työtä arvostetaan yli tieteenalarajojen, vaikkei toisten tutkimusaihetta tai toimenkuvaa aina ihan täysin ymmärrettäisikään. Ja jos ei vielä ymmärretä, niin halutaan ottaa selvää, koska nykyhetken ja tulevaisuuden kompleksiset haasteet eivät rajaudu omaan tieteenalaan.

Koko henkilöstön ja opiskelijoiden itsearvostus on hyvällä tasolla, koska heidän työtään kohtaan osoitetaan arvostusta varsinkin lähityöyhteisön suunnalta. Työn tai opintojen arviointi ei tarkoita numeroiden (eurojen, arvosanojen, julkaisupisteiden, some-seuraajien…) raportointia ja osaoptimointia, vaan jatkuvaa aitoa palautetta ja ajattelun ja toiminnan kehittämistä yhdessä – ensisijaisesti kasvotusten, ei nettilomakkeiden tai tietojärjestelmien välityksellä. Merkitykselliseksi koettu työ lisää yhteisön jäsenten kiinnittymistä kokonaisuuteen ja saa koko toimintakulttuurin kukoistamaan.

Yhteisön osaksi ovat kaikki tervetulleita

Korkeakouluyhteisö koetaan houkuttelevana ja vetovoimaisena. Yhteisö muistaa jäseniään säännöllisesti kertomalla uusista tutkimustuloksista ja yhteistyömahdollisuuksista. Roolit opettajasta opiskelijaksi ja työntekijäksi vaihtelevat: opitaan (oppimaan) yhdessä ja vaikutetaan yhdessä paremman yhteiskunnan puolesta. Tilat kutsuvat poikkeamaan vaikkapa kahville, ideoimaan ja innovoimaan yhdessä.

Ytimenä pedagogiikka ja sivistys

Kehittämismyönteinen ilmapiiri tukee kokeiluja, ja tämän ansiosta yhteisö on kehityksen aallon harjalla. Tasa-arvoisuus, toisen kunnioittaminen ja arvostaminen ovat itsestäänselvyys, ja ne lisäävät yhteistyötä yli ammatti- ja toimialarajojen. Akateemisen sivistyksen rinnalla arvostetaan henkistä kehittyneisyyttä; muodollisen sivistyksen rinnalla myös viisaus, syvällinen tietämys asioista nähdään tavoittelemisen arvoisena.

Johtaminen mahdollistaa yhdessä tekemistä

Pedagoginen ajattelu ulottuu myös johtamiseen. Johtaminen lähtee opiskelijan edusta, ja opiskelijat ja opettajat ovat luonteva osa kaikkea päätöksentekoa tasavertaisina kumppaneina. Johtajat ja hallinto ovat olemassa mahdollistaakseen ydintoiminnan, oppimisen. Johtaminen mahdollistaa opettajien työn jokaisen omilla vahvuuksilla. Opettajiin ja heidän osaamiseensa luotetaan ja heitä kannustetaan kehittämään vahvuuksiaan. Opiskelijat nähdään kollegoina, ja he kasvavat aktiivisiksi toimijoiksi ja kehittäjiksi.

Tällainen on tutkimusaineistostamme piirtyvä unelma korkeakouluyhteisöstä, jossa yhteisön jokainen jäsen tuntee oman arvokkaan roolinsa, kokee ylpeyttä ollessaan osa tätä yhteisöä ja haluaa kuulua siihen, nyt ja jatkossa.

Entä jos tekisimme tästä yhdessä totta?

 

Kirjoittajat: Merja Sinkkonen, Timo Nevalainen, Annukka Tapani

Kuva: Pixabay

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *