Ensimmäinen päivä koostui käytännön harjoittelusta lukuisilla toimintarasteilla. Matkan päätarkoituksena oli osallistua toisen päivän seminaarin kansainväliseen paneelikeskusteluun, jossa käsiteltiin maallikkodefibrillaattoreiden eli sydäniskureiden roolia nyt ja tulevaisuudessa.
Realistista harjoittelua
Ensimmäisenä päivänä osallistujat jaettiin ryhmiin, joissa he kiersivät 16 erilaista toimintarastia. Niiden aiheet käsittelivät pääosin hätätilapotilaan hoitoa. Rastien toteutuksessa oli kiinnitetty erityistä huomioita niiden realistisuuteen: palovammarastilla oli oikeasti tuli irti ja potilaat huusivat tuskissaan, pudonnut riippuliitäjä roikkui puussa varjon varassa, maanviljelijän käsi oli irronnut työtapaturmassa ja verta oli ympäri pihaa.
Tapahtuman järjestäjä Centrum Ratownictwa on Puolan vanhin ja suurin sertifioitujen ensiauttajien ja ensiavun kouluttaja, heidän kokeneet kouluttajansa vastasivat rastien toteutuksesta ja suorituksen jälkeen palautteesta ryhmille. Puolan ensihoidon toimijat on jaettu neljään portaaseen samoin kuin Suomessa. Ensimmäinen taso on ensivaste eli koulutetut ensiauttajat, jotka eivät ole välttämättä terveydenhuollon ammattilaisia; toinen taso on perustason ensihoito; kolmantena on hoitotason ensihoito, jota koulutetaan TAMKissa; ja viimeisenä on ensihoitolääkäri.
Yhteiset haasteet ympäri maailmaa
Toisen päivän kansainvälinen paneelikeskustelu keskittyi eri maiden käytäntöihin ja kokemuksiin maallikkodefibrillaattoreiden hyödyntämisestä. Defibrillaattori on laite, jolla voidaan sydänpysähdystilanteessa korjata sydänpysähdyksen aiheuttanut rytmihäiriö, maallikkodefibrillaattori (AED) on julkisesti saatavilla oleva, käyttäjää neuvova ja se on tarkoitettu maallikoiden käyttöön elvytystilanteissa. Maallikkodefibrillaattoreiden määrä on kasvanut ympäri maailmaa, kun laitteiden hinnat ovat laskeneet. Keskustelun perusteella edelleen haasteena on miten laitteita tulisi sijoittaa, miten niiden käyttöä saataisiin tehostettua ja kuka vastaa laiteiden hankinnasta ja huollosta.
Kansainvälinen tilanne yhdistää
Suomea ja Puolaa yhdistää huoli kansallisesta turvallisuudesta. Tapahtuman ensimmäisen päivän harjoituksissa oli mukana myös kokonaisturvallisuuteen liittyviä aiheita, kuten varautumista ja suojatumista mahdollisissa poikkeusoloissa. Keskusteluissa tuli esille, kuinka Suomen osaamista ja kokemusta kokonaisturvallisuuden pitkänlinjan edistäjänä arvostetaan erityisesti Itä-Euroopassa. Samalla konkretisoitui, kuinka paljon näissä asioissa Suomessa ollaan edellä. Esimerkiksi väestönsuojien ja -varoitusjärjestelmien rakentamiseen on nyt vasta herätty Puolassa, vaikka Suomessa nämä ovat olleet jo vuosikymmeniä osa arkea.
Katse tulevaisuuteen
Paneelikeskustelun lisäksi matkan aikana suunniteltiin tulevia yhteisiä TKIO-mahdollisuuksia TAMKin ja puolalaisten toimijoiden välillä, suunnitteilla on muun muassa mahdollisesti samankaltainen tilaisuus Suomeen sekä yhteistä tutkimushanketta.
Kirjoittaja: Tomi Salminen
Kuvat: © Centrum Ratownictwa
Kommentit