Tutkimusryhmä-nimikkeen käyttäminen loi luottamuksen tunnetta hypätä mukaan uudenlaisiin avauksiin. Pääsimmekin mukaan niin pohjoismaisiin Nordforsk-keskusteluihin kuin kansallisiin akatemiahakemuksiinkin. Työsuojelurahastolta saimme rahoitustakin.
Mukaan verkostoihin
Verkostoihin mukaan pääseminen vaatii omia vertaisarvioituja julkaisuja, näyttöjä osaamisesta ja avauksia tutkimusteemojen suuntaan. Mukaan pääseminen vaatii myös yrittäjämäistä otetta tarttua mahdollisuuksiin: sitä kautta olemme verkostoituneet muun muassa Kumuran kanssa, ja olemme päässeet pohtimaan merkityksellistä työelämää projektimaailmassa, pedagogisoituvan työelämän hengessä. Myös Työelämän tutkimuskeskuksen kanssa yhteistyö työelämäkorkeakouluna on tuntunut mielekkäältä ja palkitsevalta. Heidän kanssaan kirjoitettu kansainvälinen artikkeli on juuri julkaistu.
Kansainväliset julkaisut ovat ehdoton käyntikortti, jos verkostojen vesissä aikoo jatkossa seilailla. Blogeilla ja ”keveillä” julkaisuilla on paikkansa tutkimustiedon pikaisessa levittämisessä, mutta niiden varaan ei tutkimushankkeita eikä aitoa asiantuntijuutta rakenneta. Matka oli hyödyllinen kansainvälisen uskottavuuden lisäämiseksi. Kaikki vertaisarvioituja artikkeleita kirjoittaneet tietävät, miten paljon aikaa artikkelin hiominen vaatii.
Asiantuntijana kehittyminen
Tutkimusryhmämme tiimiajatteluun keskittyvä teema oli monisäikeinen ja matkan varrella huomasimme, miten sitä voisi tarkastella eri näkökulmista: opiskelijan, opettajan, sidosryhmäyhteistyön kannalta. TAMKissa käynnistetty tiimityömalli herätti kiinnostuksemme ja siitä kirjoitimme sekä TAMKJournaliin että TAMKin blogiin. Rehtorimme innostamana tartuimme myös yhteistyön teemaan muissakin korkeakouluyhteisöissä ja niistä saimme aikaan tiiviitä julkaisuja TAMKin (lisäksi 1 ja 2) ohella myös Ouluun ja Lappiin jaettavaksi. Kansainvälinen artikkeli on työn alla ja ilmestynee aikoinaan. Yhteisen teeman löysimme myös sosiaalisesta pääomasta ja artikkeli ” The Role of New Social Ties in Creating Meaningful Life” ilmestyikin lokakuussa 2022.
Kasvua ja oppimista – kuka oppii ja kasvaa?
Ammattikorkeakoulun tutkimusryhmätyö on hyvä päättää oppimisen pohdintaan. Mitä olemme oppineet? Tutkimusryhmän myötä olemme oppineet, että tiimeissä toimiminen, yhteistyö, yhdessä tekeminen, ovat pakenevia käsitteitä: niistä puhutaan paljon, mutta määrittely vaihtelee. Käsiteanalyysiä olisikin pitänyt tehdä enemmän, sen huomasimme esimerkiksi opettajien yhteistyötä käsittelevässä kirjallisuuskatsauksessa (Salo & Tapani, 2022, arvioinnissa) ja itseohjautuvaa oppimista koskevassa kansainvälisessä artikkelisamme (Sinkkonen & Tapani, arvioinnissa). Henkilökohtaista oppimista tapahtui siinä, että pääsimme pureutumaan yhteisöllisyyden merkityksellisyyksiin erilaisissa yhteyksissä ja erilaisista tulokulmista. Tutkimusryhmä mahdollisti myös hienoa verkostoitumista TAMKin sisällä ja inspiroi myös uuden maisteriohjelmamme ”Communality work and multicultural development” syntyä.
Tutkimusryhmämatkan aikana elimme todeksi ubuntun perusajatuksen: ”minä olen, koska me olemme” korkeakoulukontekstissa. Ihminen ratkaisee, mutta kylkeen tarvitaan yhteisöjä ja yhdessä tekemistä. Ehkä vähän vähemmän minua, vähän enemmän meitä.
Kirjoittajat: Yliopettaja Annukka Tapani, Pedagogiset ratkaisut ja yliopettaja Merja Sinkkonen, Sosiaalipalveluiden johtaminen, TAMK
Kuva: Pixabay
Kommentit