Uusien asioiden ketterä ja systemaattinen kehittäminen kysyy yhteistyötä ja yrittäjämäistä asennetta

Pidän TAMKissa suuresti siitä, että jos kiinnostusta, uteliaisuutta ja halua kehittää omaa osaamista riittää, mielenkiintoiset kehittämishaasteet eivät koskaan lopu kesken. Monipuolinen kehittäminen on aina ollut sydäntäni lähellä ja siinä yhteistyö on avainsana.

Kehittämistyössä erilaisten kulttuurien, prosessien, järjestelmien ja käytäntöjen yhteissoveltaminen ei ole välttämättä helppo nakki ─ niin kuin suomeksi sanotaan. Matkani on kuitenkin näyttänyt, että jos asenne on oikea, sinnikkyydellä, kärsivällisyydellä ja sisulla pääsee jo pitkälle.

Sinnikästä suomen opiskelua

Minusta tuli tamkilainen ensimmäistä kertaa kuusi vuotta sitten, kun tulin tekemään kieliharjoittelua opiskellessani suomea maahanmuuttajille suunnatussa kielikoulutuksessa. Olin ehtinyt opiskella suomen kieltä intensiivisesti 10 kuukautta ja oli aika tarkistaa, joko voisin pärjätä työelämässä Suomessa ja suomeksi!

Taustaltani olen yhteiskuntatieteilijä. Olin tuolloin kirjoittamassa sosiologiantropologian alaan liittyvää väitöskirjaani muuttuvasta saamelaisidentiteetistä kasvavassa kapitalismissa. Kun kuulin, että minusta voisi olla apua biotuotetekniikan koulutusohjelmassa, uteliaisuuteni ja mahdollisuus kokeilla uutta täysin uudessa ympäristössä voittivat epävarmuuden.

Läheiset hieman miettivät, kuinka tulisin pärjäämään insinööreiden kanssa. Sanon edelleen, että kannatti lähteä rohkeasti mukaan! Pääsin heti eri tavoin osalliseksi monialaista projektijohtamista, kun loimme kolmipäiväisen BioHubbening-innovointi- ja opetustapahtuman yhdessä yliopettaja Ulla Häggblomin kanssa.

Teimme alusta lähtien Ullan ja muiden tamkilaisten kanssa sopimuksen, että minulle puhutaan vain suomea ja että kommunikoin suullisesti ainoastaan suomeksi. Ja olipa hyvä, kun pääsin oppimaan ei vain yhtä mutta kahta kieltä, kun insinöörikieli tuli samalla tutuksi! Nykyään harjoittelen edelleen suomen kielen taitoa, mutta kun jotain yrittää riittävän paljon, saa jopa blogitekstin aikaiseksi!

Yhdessä eteenpäin!

Vuonna 2016 palasin TAMKiin koordinaattoriksi entiseen Floworksiin. Siellä pääsin mukaan kehittämään Smart Campus Innovation Labiä (SCIL) osana Tampere 3 -hanketta. SCIL toimi korkeakouluyhteisön monialaisen sisäisen kehittämisen työvälineenä. Yhteiskunnan haasteethan vaativat monitieteistä osaamista.

Eri alojen ja korkeakoulujen opiskelijoiden osallistuttaminen sisäiseen kehittämiseemme edustaa ainutlaatuista tapaa mahdollistaa yhteistä ymmärrystä vahvuuksistamme. Opiskelijoiden on usein alussa vaikea puhua sitä samaa kehittämiskieltä, joka vie monipuolisesti eteenpäin. Mutta kun se löytyy, tulokset ovat kaikkien haasteiden arvoisia.

Vuonna 2018 olin mukana järjestelemässä, osana Kokeileva Suomi -ohjelmaa, taas kerran mahtavaa ja ainutlaatuista innovaatiotapahtumaa nimeltä Experimental Tampere Event. Tampereen korkeakouluyhteisö ei ollut vielä löytänyt omaa virallista muotoaan. TAMK kutsui silloin erilaisia sidosryhmiä miettimään, millainen huomisen korkeakoulu voisi olla.

Opiskelijat, henkilöstö, yritysedustajat, kaupungin edustajat ja alueelliset toimijat yhdistivät voimansa. Vahvistimme yhdessä tätä ekosysteemin kehitysmallia, joka vie meitä edelleen eteenpäin Tampereella.

Jatkuvaa oppimista

Vuonna 2019 lähdin mukaan jatkuvan oppimisen ekosysteemihankkeeseen sekä yliopiston että muiden alueellisten sidosryhmien kanssa (https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/jatkuva-oppiminen).

Erilaiset kokeilut ovat mahdollistaneet sekä uusien oppimis- ja tukityökalujen että konseptien synnyttämistä, vahvistamista tai jatkokehittämistä. Näistä esimerkkeinä mm. Head-AI, Sustainability and Impact Club, Self-Hack, Koppari, Bazaar, uudet opinnollistamisen mallit, digitaaliset ratkaisut ja ennakointifoorumit.

Vaativassa tehtävässä on toki tullut moneen kertaan haasteita, pettymyksiä ja hidastuksia. Silti jälleen kerran totean, että kaikki se, mitä olemme tehneet asiakkaan hyväksi, on ollut vaivan arvoista. Alueellinen yhteistyö tulee jatkumaan vahvasti hankkeen loppumisen jälkeenkin.

Meissä on voimaa!

Termit muuttuvat erilaisten trendien mukaan, mutta tavoitteet ovat silti samat. Yhteistyössä sisäisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti edistämme osaamisen kehittämistä ja mahdollistamme innovatiivisten ratkaistujen syntymistä.

Eri toimintakulttuurien yhteissovittaminen ei ole helppoa ja vaikka välillä tuntuu, että yksin olisimme ehkä jo vieneet asioita eteenpäin nopeammin, niin aina täytyy muistaa keitä varten tätä työtä teemme. Asiakkaillemme voimme tarjota vain parasta!

TAMKissa olen useasti päässyt todistamaan, että meissä on voimaa. Pääsemme haasteiden yli yhteistyöllä. Meiltä löytyy erilaista osaamista, positiivista energiaa, periksiantamattomuutta ja vahvaa halua kokeilla uutta. Ja näiden yhdistämisestä yrittäjämäisyydessä on minusta pitkälti kyse.

Toivottavasti monet teistä jakavat myös omia tarinoitaan ja ovat mukana virittämässä yrittäjämäistä asennetta TAMKissa! Muistattehan, että aina ei tarvitse olla täydellistä, aina ei tarvitse onnistua, yksin ei tarvitse kantaa murheita, eikä kaikki voi eikä kaiken tarvitsekaan tapahtua nopeasti! Yrittäjämäisesti ja kärsivällisesti kuitenkin mennään eteenpäin, yhdessä!

Kirjoittaja: Clémentine Arpiainen, projektipäällikkö, Täydennyskoulutus ja myytävät palvelut (TREE), clementine.arpiainen@tuni.fi, 040 6603424

Kuva: Minttu Rantanen