Kylmätyö hoitotyössä kuulostaa hieman absurdilta. Ajatus siitä, että hoitotyötä tehdään aina sisätiloissa ja normaaleissa sisälämpötiloissa on kuitenkin harhaa. Moni hoitotyössä työskentelevä joutuu kohtaamaan työssä äärimmäisiä lämpötiloja, sekä kuumaa että kylmää. Kylmätyöllä tarkoitetaan alle +10 °C lämpötilassa tehtävää työtä (Lämpöolot 2022).
Usein ajatellaan, että kuumatyöskentely rasittaa kehoa eniten, ja kuumassa työskentelyn haitoista sekä siihen varautumisesta puhutaan paljon, varsinkin kesäisin. Kuitenkin tosiasia on, että kylmässä työskentely on fysiologialle huomattavasti haitallisempaa kuin kuumatyöskentely, ja siihen varautuminen on huomattavasti hankalampaa.
Fysiologiset kylmän vaikutukset
Elimistön jäähtymisen haitat alkavat näkyä työympäristössä, jossa lämpötila on alle +10–12 astetta. Elimistö vähentää lämmönluovutusta supistaen ihon ja raajojen verenkiertoa. Alentunut kudoslämpötila stimuloi ihon sekä kudoksen kylmäreseptorit, mikä käynnistää autonomisenhermoston vasteet, kuten ääreisverenkierron supistuminen. Ääreisverenkierron supistumisen seurauksena saattaa verenpaine nousta 20–40mmHg. Pelkkien perifeeristen osien kylmä altistus riittää käynnistämään kylmäreseptorit ja aktivoimaan lämmönsäätelyn. Elimistö pyrkii korjaamaan lämmönhukkaa tuottamalla lisää lämpöä lihasvärinän avulla. Lihasvärinä lisää elimistön metaboliaa ja käyttää energialähteinään saatavilla olevia energialähteitä mm. rasvoja ja lihaksenglykogeenia. (Rintamäki, Palinkas, & Leppäluoto 2005, 425–430.)
Riskien arviointi osaksi työturvallisuutta
Työturvallisuuslain 2002/738 §39 mukaan työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville lämpöolosuhteille (…) tai muille fysikaalisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle.
Työterveyslaitoksen mukaa eniten kylmyyskuorimittavuutta syntyy silloin, kun työssä tehdään motorisia näkyviä liikkeitä. Kylmyys myös vähentää hienomotoriikka. Yleisesti jäähtymistä koetaan eniten jalkojen ja käsien alueella. Tavanomaista talveen verrattavissa olevilla olosuhteissa työskennellessä toimintakyky laskea noin 2–10 %, tällöin myös tapaturmariski on korkeampi. (Lämpöolosuhteet työpaikalla. 2022.)
Kylmätyöskentelyyn varautuminen
Kylmässä työskentelevistä hoitajista ei ole tilastointeja tai arvioita määristä, ryhmään voidaan kuitenkin lukea ensihoitajat, kotihoito ja covid-näytteenottajat. Useat työnantajat tarjoavat minimivaatimuksen mukaiset ulkovaatteet, mutta useinkaan työn tauotukseen ja siirtymisiin sekä tarvittavaan lämmittelytilaan tai -aikaan ei ole tarjottu riittäviä resursseja. Joissain tapauksissa vaatteiden hankinta jää hoitajalle itselleen.
Kylmätyöhön varautumiseen kuuluu riskien arviointi, joka tulisi ottaa osaksi työterveyshuoltoa. Riskien arvioinnin jälkeen tulee tehdä työpaikkakohtainen suunnitelma, kuinka varautua kylmätyöskentelyyn ja kuinka mahdollisimman vähän rasittaa hoitajaa vaihtuvilla lämpötiloilla sekä minkälaisiin toimenpiteisiin työnantajan tulee ryhtyä poistaakseen poistettavissa olevat riskit. Tähän on olemassa oma ISO standardinsa, ISO 15743:2008, jonka avulla voidaan tehdä arviointeja sekä muutoksia työpaikalla.
Kylmätyöskentelyn muistilista
Suomessa ulkolämpötila on alle +10 astetta muulloinkin kuin talvella. Muista varautua kylmätyöskentelyyn. Jos työolot eivät ole kunnossa, ota yhteyttä työsuojeluun tai työterveyteen.
Kylmätyöskentelyn muistilista:
- PUKEUDU RIITTÄVÄSTI
- LYHENNÄ ALTISTUSAIKAA
- SUOJAUDU VEDOLTA
- VÄLTÄ KYLMIÄ KOSKETUSPINTOJA
- KUIVAA MAHDOLLISESTI KOSTUNEET ULKOVAATTEET
Pidetään huolta muista ja itsestämme!
Kirjoittajat:
Karoliina Lounela, sairaanhoitaja ja kliinisen asiantuntijuuden YAMK-opiskelija, TAMK. Toimii perusterveydenhuollon päivystyksessä sairaanhoitajana.
Anja Uhre, sairaanhoitaja, hoitotason ensihoitaja ja kliinisen asiantuntijuuden YAMK-opiskelija, TAMK. Toimii ensihoidon osaamisyksikössä ensihoitajana.
Marjo Räsänen, yliopettaja, akuuttihoito, TAMK.
Kuva:
Pavel Lozovikov; Unsplash.
Lähteet:
ISO 15743. 2008. Ergonomics of the thermal environment – Cold workplaces – Risk assessment and management. Viitattu 8.11.2022. Saatavissa: https://www.iso.org/standard/38895.html
Lämpöolosuhteet työpaikalla. 2022. Työterveyslaitos. Verkkojulkaisu. Viitattu 25.10.2022. Saatavissa: https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/lampoolosuhteet-tyopaikalla
Lämpöolot. 2022.Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu. Viitattu 6.10.2022. Saatavissa: https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/fysikaaliset-tekijat/lampoolot
Rintamäki, H., Palinkas, A. & Leppäluoto J. 2005. Ihmisen kylmävasteet ja toiminta. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2005;121(4). Viitattu 25.10.2022. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo94810
Työturvallisuuslaki 2002/738. Annettu Helsingissä 23.8.2002. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738
Kommentit