Työelämä muuttuu 2: Arvostuksen, luottamuksen ja vuorovaikutuksen merkitys korostuu tulevaisuudessa

Aiemmassa blogitekstissämme ”Työelämä muuttuu 1: Onko työntekomme pelkkää näytelmää?” pohdimme työelämän muutosta viimeisten kymmenen vuoden aikana erityisesti työyhteisöhäiriköiden, kiireen ja loppuun palamisen näkökulmista. Tässä kirjoituksessa keskitymme työelämän tulevaisuuden näkymiin, siihen mitä työelämä meiltä vaatii ja mitä me vaadimme siltä.

Avaimena vuorovaikutus ja luottamus

Verkostomainen toimintatapa on monilla aloilla jo arkipäivää. ”Verkostojen avulla opitaan toisilta, tehdään yhteistyötä jonkin yhteisen tavoitteen eteen, selvitään alati muuttuvassa maailmassa” (Dufva, Soloview-Vatiovaara & Vatja 2021). Valta on jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa vuorovaikutuksessa, ei hierarkiassa. Kukaan ei pärjää yksin.

Toisaalta, kun ilmapiiri on turvallinen, uskalletaan työpaikalla ottaa vuorovaikutukseen liittyviä riskejä, mikä puolestaan mahdollistaa avoimen keskustelun (Sarkkinen 2019). Tämä taas mahdollistaa ideoiden jakamisen.

Hybridiratkaisut ja uudelleen määritellyt tilat

Kiire-puheen rinnalle on etätyön ja avonaisten työtilojen aikana noussut puhe yhteisten tilojen merkityksestä. Fyysisten tilojen sijaan tila voidaan tehdä olemassa olevaksi erilaisten yhteisesti muotoutuvien prosessien kautta. Etätöiden yleistyessä työyhteisöön kuuluminen kiinnittyy muuhun yhteiseen kuin yhteiseen fyysiseen työpisteeseen. Vuorovaikutuksenkaan kannalta ratkaisevaa ei ole fyysinen etäisyys, vaan yhteys, joka syntyy osallistujien välille. (Mönkkönen & Roos 2023.)

Arvostus ja merkityksellisyys työilon lähteinä

Eri työelämäsukupolvet kokevat työelämänmuutokset erilaisina, ja uudet sukupolvet haastavatkin työelämää uudistumaan. Milleniaaleja (1977–1997 syntyneitä) ei voi enää johtaa autoritäärisesti ja yksisuuntaisesti, vaan johtajan rooliksi jää innostaminen ja valmentaminen. Työssä tärkeimmiksi tekijöiksi nousevat työn mielekkyys ja oikeudenmukaisuus. Halutaan kuulua työyhteisöön, joka kohtelee meitä reilusti.

Myös oman työn arvostus ja oman työpanoksen näkeminen osana laajempaa kokonaisuutta korostuvat tulevaisuudessa. Toisten työpanoksen ja ajan arvostaminen konkretisoituu esimerkiksi ajoissa paikalle tulemisena. Jos kokouksen vetäjä palkitsee myöhästyjää ja rankaisee ajoissa olemisesta aloittamalla kokouksen uudelleen alusta, kannattaisi joka kokouksesta myöhästyä, eikö? (Aikavarkaista lisää Kerttula 2023).

Muuttuuko työelämä? Ihan varmasti, mutta pärjätäksemme tulevaisuuden työelämässä tarvitsemme edelleen vanhoja vuorovaikutuksen perustaitoja, kuten tervehtimistä ja toisten huomioon ottamista. Näitä taitoja on vain osattava soveltaa uudenlaisissa toimintaympäristöissä, ei vanhasta kiinni pitäen vaan uutta oppien.

Kirjoittajat: Merja Sinkkonen, yliopettaja, Soveltavan tutkimuksen keskus & Annukka Tapani, yliopettaja, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri

Kuva: Pixabay

 

Lähteet:

Dufva, Mikko & Solovjew-Wartiovaara, Anna & Vataja, Katri (2021) Työn tulevaisuudet megatrendien valossa. Työn tulevaisuudet megatrendien valossa – Sitra

Kerttula, Suvi (2023) Kommentti: Myöhästelijä terrorisoi muuta porukkaa – miksi se on ok? Iltasanomat 25.8.2023.

Mönkkönen, Kaarine & Roos, Satu (2023) Työyhteisötaidot digiajassa. Gaudeamus.

Sarkkinen, Marja (2019) Psykologinen turvallisuus kannustaa ideoiden jakamiseen. Psykologinen turvallisuus kannustaa ideoiden jakamiseen | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Tapani, Annukka & Sinkkonen, Merja (2023) Työelämä muuttuu 1: Onko työntekomme pelkkää näytelmää? Työelämä muuttuu 1: Onko työntekomme pelkkää näytelmää? | TAMK-blogi | Tampereen korkeakouluyhteisö (tuni.fi)

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi